keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Chorizo-lihamureke


Kevään juhlapäivä lähestyy. Toivottavasti aurinko lähettää vappuna paljon säteitään juhlan kunniaksi. Minä varmaankin vietän vappua kotioloissa ja pihapiirissä, sillä toissailtaisella kävelyllä nyrjäytin nilkkani. Nyt se on siteessä, kohoasennossa ja kaikelle kiireelle tuli hetkeksi stoppi.

Chorizo-tuoremakkara (raakamakkara) on minulle melko uusi tuttavuus. Olen aikaisemmin ostanut sitä Hakaniemen hallista sekä Helsingin Maatilatorilta ja hyväksi havainnut. Ei taatusti maistu natriumglutamaatilta. Nyt tuore-chorizoa löytyy myös isojen markettien hyllyiltä. Se on lihaisaa ja mukavan mausteista, mainio piristys makkarahyllyllä. Chorizo antaa potkua jauhelihaan ja sopii toki sellaisenaan pannulle tai grillattavaksi. Tässä lihamurekkeessa chorizo on kokonaisena murekkeen sisällä, mutta yhtä hyvin sen olisi voinut sekoittaa mureketaikinaan pieninä palasina.




Chorizo-lihamureke

2 dl kermaviiliä
1 dl korppujauhoja
2 kananmunaa
muutama aurinkokuivattu tomaatti hienonnettuna
1½ tl suolaa
2 tl paprikajauhetta
½ - 1 tl cayennepippuria
½ tl mustapippuria
1 ½ tl oreganoa
1 tl timjamia
1 rkl öljyä
1 sipuli hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
600 g jauhelihaa
200 g chorizo-tuoremakkaraa (raakamakkara)


Sekoita isossa kulhossa kermaviilin joukkoon korppujauhot, munat, tomaatit sekä mausteet. Anna turvota.
Kuullota sipuleita öljyssä kunnes ne ovat läpikuultavia.
Lisää sipulit sekä jauheliha korppujauho-munaseokseen ja sekoita tasaiseksi.
Levitä puolet mureketaikinasta kostutetuin käsin pellille leivinpaperin päälle kapeaksi levyksi. Irrota makkaroista kuori ja aseta ne pituussuunnassa keskelle mureketta. Levitä loppu taikina makkaroiden päälle ja muotoile taikinasta mureke.
Paista 175 asteisessa uunissa noin tunti. Anna levätä hetken ennen kuin leikkaat viipaleiksi.



Kylläpä kevät etenee ihanasti. Karin Lindströmin blogista sain hyvän idean ottaa puutarhasta kukkasipuleita ruukkuihin. Nämä lumikellot jostain syystä kasvoivat polulla, joten ne sopivat mainiosti tähän tarkoitukseen. Kukkimisen jälkeen siirrän ne sitten ruukusta johonkin uuteen paikkaan puutarhassa ensi kevättä ilahduttamaan.



Iloista vapun odotusta ja aurinkoisia päiviä !

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Hernesosekeitto


Vihreät herneet kuuluvat kesään, mutta värinsä puolesta kevääseenkin. Tätä keittoa teen silloin, kun on saatava maailman nopeinta ja helpointa ruokaa. Jos tulee superkiire, oikaisen vielä hieman ja jätän sipulin kokonaan pois. Ihmeen hyvää keitosta tulee näinkin vähillä ja vaatimattomilla raaka-aineilla.



Hernesosekeitto

1 sipuli hienonnettuna
1 rkl öljyä
3/4 l vettä
1 ½ tl suolaa
600 g pakasteherneitä


Tarjoiluun:
2 dl maustamatonta jogurttia
½ sitruunan raastettu kuori
hienonnettua minttua


Kuullota hienonnettua sipulia öljyssä matalalla lämmöllä kunnes sipulit ovat täysin pehmenneet.
Lisää vesi ja suola ja hauduta vielä hetken.
Lisää herneet ja keitä niitä noin 5 minuuttia.
Soseuta keitto sauvasekoittimella suoraan kattilassa. Mikäli haluat rakenteesta sileää, soseuta keitto monitoimikoneella tai tehosekoittimella.
Tarkista maku.

Pese sitruuna huolellisesti kuumalla vedellä ja raasta. Raasta vain aivan uloin keltainen osa, valkoinen osa on kitkerää.
Sekoita jogurtin joukkoon sitruunan kuori sekä minttu. Pane tarjolle erilliseen kulhoon.


Tämä minttu, inkivääriminttu, kasvoi viime kesän isossa ruukussa. Tarkoitukseni oli siirtää se syksyllä maahan, mutta en millään keksinyt mihin puutarhan kolkkaan olisin sen istuttanut. Niin se sitten jäi ruukkuun ja siirsin sen aivan loppusyksystä pimeään kylmäkellariin. Olipa huvittava näky, kun se pimeässä kellarissa työnteli pienen pieniä hentoja värittömiä varsiaan mustasta mullasta. Otin sen sisälle valoisalle kuistille ja nyt se kasvaa niin hurjaa vauhtia, että kohta joudun turvautumaan saksiin. Mintuissa on kyllä sellaista elinvoimaa, että ei voi kuin ihailla.


Ja herneistä vielä puheenollen, kuka muistaa sadun prinsessasta ja herneestä? Se oli lapsena minusta äärimmäisen kiehtova satu. Aina kyllä lapsuus tulee mieleen, kun tätä äitini taiteilemaa aplikaatiotyötä katselen tyttäreni huoneen ovessa.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Churroja vapuksi


Kevät etenee vinhaa vauhtia. Ihana aurinko sulattelee loputkin lumet ja puutarhaan nousee pieniä suloisia kasvin alkuja joka päivä. Niistä iloitsen.

Leivoin churroja ensimmäisen kerran viime keväänä ja sellaista herkkua olivat, että teen niitä ehdottomasti tänäkin vappuna.


Churroja eli munkkitankoja syödään Espanjassa ja Etelä-Amerikassa erityisesti aamupalalla. Churrot kastellaan kuumaan paksuun suklaajuomaan. Liian tuhtia kyllä minulle aamupalaksi, mutta aivan verrattomia leivottavaksi vapun aikaan.

Paras uppopaistorasva makeille leivonnaisille on mielestäni seuraavanlainen sekoitus: yksi paketillinen kookosrasvaa ja loput rypsi- tai auringonkukkaöljyä. Rasvan kokonaismäärä riippuu kattilan koosta. Valitse kattilaksi paksupohjainen teräskattila tai valurautapata, älä milloinkaan alumiinikattilaa. Alumiiniseos saattaa sulaa.

Churrot

2 ½ dl vettä
50 g voita tai margariinia
1/2 tl suolaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
3 kananmunaa

Paistamiseen öljyä tai öljyn ja kookosrasvan seosta
Pinnalle sokeria (ja kanelia)

Kiehauta teräskattilassa vesi, voi ja suola.
Säädä lämpö keskiteholle ja kaada joukkoon jauhot yhdellä kertaa voimakkaasti sekoittaen. Sekoita muutama minuutti, kunnes taikina irtoaa kattilan reunoilta.
Ota kattila pois levyltä ja anna jäähtyä hetken.
Vatkaa munia kulhossa kevyeksi vaahdoksi. Kaada munavaahto kattilaan lämpimän taikinan joukkoon ja sekoita voimakkaasti, mieluiten sähkövatkaimella.
Siirrä taikina pursottimeen tai jämäkkään muovipussiin. Jos käytät muovipussia, leikkaa pussin kulmaan reikä.

Kuumenna öljy paksupohjaisessa isossa kattilassa tai padassa. Öljyn kuumetessa pane kattilaan testiksi pieni pala taikinaa. Lämpötila on sopiva, kun taikinapala nousee pintaan ja alkaa poreillen kiehua rasvassa. Säädä tämän jälkeen levy keskiteholle.
Pursota taikinasta noin 10 cm pituisia tankoja kuumaan öljyyn. Katkaistaksesi tangot, käytä veistä tai saksia.
Kypsennä muutama churro kerrallaan molemmin puolin, kunnes ne ovat kullanruskeita.
Nosta churrot reikäkauhalla lautaselle talouspaperin päälle. Anna hetken jäähtyä ja kierittele sokerissa tai sokeri-kaneliseoksessa.
Tarjoa churrot kuuman suklaajuoman kanssa. (Klikkaa kohdasta juomat.) Mikäli haluat juomasta sakeaa, lisää kylmän maidon joukkoon 2 rkl maissitärkkelystä. Sekoita koko kuumenemisen ajan ja sekoittele vielä muutama minuutti sakenemisen jälkeen jälkilämmöllä. Jatka sitten ohjeen mukaan.


Innostuin eilen kuvaamaan näitä kauniita kuppeja, jotka äitini on joskus tuonut minulle kirpputorilta.

Kelloköynnöksiä olen esikasvattanut monen vuoden ajan. Taimet ovat tänä vuonna erityisen terhakkaita ja terveen oloisia. Viikonlopun aikana koulin taimet isompiin ruukkuihin ja odottelen toukokuuta, jotta pääsen ulkoiluttamaan niitä. Meillä ulkoilutetaan taimia, kun ei ole koiraa. Pitää sitten taas ulkoiluttaessa muistaa, etten vie niitä liian aurinkoiseen paikkaan, sillä lehdet palavat herkästi.


Yritin muuten eilen ladata kuvia Flickrin kautta. Se mokoma heittikin testikuvani päivitykseksi. Osaisiko joku neuvoa, miten sieltä saisi kuvia järkevästi esim. html-muotoon, jotta niitä sitten voisi asetella haluamallaan tavalla?

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Täytetyt sarvet


Ihana keväinen viikonloppu alkaa olla takanapäin. Lumi sulaa kohisten ja sieltä missä on pieni lumeton kohta, kurkottelee terhakoita sipulikukkien alkuja. Keväässä on sellaista elinvoimaa, että välillä jää sanattomaksi - sitä vain huokailee ja ihmettelee.

Olen leikannut omenapuista vesiversot ja ylöspäin kasvavat oksat. Melkoista tanssahtelua tikkaiden kanssa, kun niitä sipulikukkien alkuja on kaikkialla. Täytyy vielä hankkia jatkovarsi tai kiivetä pidemmillä tikkailla, jotta ylettyisin yläoksiakin kurittamaan. Kuritusta saivat tänään myös orapihlajat. Portinpielessä on ollut vapaasti, sateenvarjomaisesti kasvavia orapihlajia, aidan jatkeena. Ne ovat kasvaa hurahtaneet melkein sähkölankoihin, joten ne hujopit saivat nyt lähteä. Näyttää hieman autiolta, mutta kunhan lehdet ilmaantuvat, olen varmaankin ihan tyytyväinen.

En tosiaankaan pihapuuhilta ehtinyt leipomaan, mutta laitan teille ihanien pehmeiden sarvien ohjeen. Ne maistuvat erityisen hyviltä täytettyinä. Perinteiset salaatti ja leikkeet sopivat täytteeksi mainiosti, mutta kokeilemisen arvoinen on kananmunatäyte.


Pehmeät sarvet
(12 kpl)

2 ½ dl maitoa
25 g hiivaa
½ tl suolaa
1 dl öljyä
n. 6 dl hiivaleipäjauhoja

voiteluun 1 kananmuna
pinnalle
seesaminsiemeniä

Sekoita hiiva lämpimään maitoon.
Lisää suola sekä öljy ja jauhot vähitellen.
Jos taikina on liian löysää, lisää jauhoja. Taikinan tulee olla pehmeää, mutta ei tarttuvaista.
Anna taikinan kohota noin kaksinkertaiseksi leivinliinan alla.
Kauli taikinasta kaksi pyöreää levyä, halkaisija noin 30 cm.
Leikkaa levy 6 osaan ja rullaa sarviksi aloittaen leveämmästä päästä.
Taivuta sarviksi pellille leivinpaperin päälle.
Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen ja kohota sarvia sillä aikaa leivinliinan alla.
Voitele kohonneet sarvet kananmunalla ja ripottele seesaminsiemeniä pinnalle. Paista uunin keskitasossa noin 10 minuuttia.



Kananmunatäyte

3 keitettyä kananmunaa hienonnettuna
1 rkl hienonnettua punasipulia
½ dl majoneesia
2 tl makeaa chilikastiketta (Thai)
ripaus currya
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria

Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään.
Tarkista maku ja levitä jäähtyneille halkaistuille sarville.


Mukavaa keväistä viikkoa kaikille!

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Talvipuutarhassa


Vierailin äitini kanssa viehättävässä Helsingin Talvipuutarhassa juuri ennen sen remontin alkua. Moni muukin vierailija oli sateisena päivänä lähtenyt liikkeelle ja tunnelma puutarhassa oli tiivis. Kauniiden pöytäryhmien äärelle oli moni istahtanut syömään eväitä ja juomaan kahvia. Ihana äitini saikin tovin istahtaa, kun minä kiertelin kameran kanssa.

Puutarhan ovet ovat jo sulkeutuneet tältä keväältä, mutta aukeavat runsaan vuoden kuluttua. Jos tulee ikävä tätä ainutlaatuista puutarhaa, voi piipahtaa tänne kuvia kurkistamaan.


lauantai 3. huhtikuuta 2010

Linssi-kananmunasalaatti


Tätä pientä lomaa olen kaivannut, hiljentymistä ja rauhoittavaa musiikkia, ulkoilua ja herkkuja, linnun laulua ja kevään kohinaa. Nyt se on tässä.

Ruokaisat salaatit ovat niin kivoja. Ne sopivat mainiosti lounaalle, evääksi tai vaikkapa noutopöytään. Linssit valmistuvat nopeasti ja niitä ei tarvitse edes etukäteen liottaa. Tähän linssisalaattiin tulee kananmunia, ei pelkästään pääsiäisen kunniaksi, vaan linssit ja kananmunat ovat loistava makupari. Oli kyllä ihan pakko laittaa koristeeksi suloisia viiriäisenmuniakin.

Linssi-kananmunasalaatti

3 dl vihreitä tai ruskeita kuivattuja linssejä
(tai 2 prk säilöttyjä, noin 8 dl)
4 - 5 kovaksi keitettyä kananmunaa

3 rkl punaviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
1 tl juoksevaa hunajaa
ripaus suolaa ja mustapippuria

pala kurkkua kuutioituna
10 kirsikkatomaattia puolitettuina
½ paprikaa kuutioituna
pieni punasipuli hienonnettuna
tai kevätsipulin varsi

Huuhtele linssit ja keitä pakkauksen ohjeen mukaan, noin 20 minuuttia. Kaada kypsät linssit siivilään ja huuhdo hyvin. Mikäli käytät säilöttyjä linssejä, huuhdo ne huolellisesti.
Keitä linssien kiehuessa kananmunat, jäähdytä ne ja kuutioi.
Sekoita etikka, öljy sekä mausteet isossa kulhossa.
Lisää kastikkeen joukkoon huuhdotut ja valutetut linssit sekä paloitellut kasvikset. Mausta halutessasi vielä suolalla ja pippurilla. Kääntele varovasti ja lisää viimeiseksi kuutioidut kananmunat.


Ihanan iloista pääsiäistä kaikille!
toivottaa Omenaminttu