Kopse käy, kun omenat putoilevat puusta. On ihania punaposkisia ja kirpakoita keltaisia. Punaisista keittelen yleensä omenasosetta. Niiden kuori on niin vahvan punainen, että soseesta tulee marjapuuronpunaista ja ah, niin hyvää.
Perinteinen kauraomenapaistos on lapsuuteni herkku. Tähän paistokseen tein muruseoksen käyttäen erilaisia siemeniä: antavat mukavaa rapeutta. Rasvaa ja sokeria on vähän, joten voisipa sanoa terveelliseksikin.
 |  |
 |  |
Rapea omenapaistos
4 - 5 omenaa viipaloituna
(kanelia)
Muruseos:
50 g kylmää voita kuutioina
½ dl ruskeaa sokeria (tai tavallista)
1 ½ dl auringonkukansiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
½ dl saksanpähkinöitä
1 dl vehnä- tai grahamjauhoja tai karkeaa gluteenitonta jauhoseosta
Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele uunivuoka.
Viipaloi omenat, levitä uunivuokaan ja ripottele pintaan halutessasi kanelia.
Sekoita muruseoksen kaikki ainekset yleiskoneella tai nypi sormin. Seos on sopivaa, kun se on murumaista.
Levitä muruseos omenoiden päälle ja paista noin 30 minuuttia.
tulen hetkeksi hämärään
kultaa on kaikki
se värähtelee hiljaisessa tuulessa
minä unohdan sekunnit
minä unohdan minuutit
myös tunnit
niin rauhassa
yö hiipii kenttäänsä
Kimmo Saneri
Tekstit
Ihana muruseos omenapaistokselle,ja kuvasi kuvaavat niin hyvin loppukesää ja sadonkorjuuta.
VastaaPoistaKiitos herkkuohjeesta! Pitääpä kokeilla. En erityisemmin pidä tuoreista omenista (kun niitä joutui lapsena syömään vasten tahtoaan, siksi varmaan ;-)
VastaaPoistaMutta tuon terveysruuan muodossa varmaan maistuu!
Omenat ovat suurta herkkuani melkein kaikissa muodoissaan. Teen usein perheelleni kaura-omenapaistosta, kutsumme sitä omenakauraherkuksi. En ole koskaan hoksannut lisätä mukaan siemeniä, joten taas kerran kiitos ohjeesta ja vinkistä :)
VastaaPoistaKuviesi parissa viihdyin nytkin pitkään. Hyvää viikonloppua!
Kiitos herkullisesta ohjeesta, täytyy ehdottomasti kokeilla. Ja upea tunnelmallinen kuvasarja, sopisi sellaisenaan johonkin Kodin Kuvalehteen tai vastaavaan.
VastaaPoistaTodella kaunis tuo alin kuva.
Mukavaa viikonloppua!
Omenat ovat ihania. Meillä ei mummolassa vaan ole tänä vuonna kuin valkeakuulasta ja se menee huonoksi niin hirveän nopeasti. Kauheaa kilpajuoksua, kun yrittää saada käytettyä ennen kuin tummuvat... Hyvän näköinen resepti, jolla saisi taas pikkuisen omenoita kulumaan korista
VastaaPoistaIhana postaus, ihana resepti, upeat kuvat ja mahtava runokin! Kiitos näistä ;)
VastaaPoistaihan mielettömän ihania kuvia, kiitän minäkin!!
VastaaPoistaKiva idea nuo siemenet! Täytyy ehdottomasti kokeilla. Otin juuri uunista tämän syksyn ensimmäisen omenapiirakan. Paljon voita, kermaa ja sokeria. Kohta maistamaan kera kahvikupposen.
VastaaPoistaPeltokuvat ovat sykähdyttäviä!
Ihana postaus! Minä rakastan noita viljapeltokuvia, rakastan aivan mielettömästi. Ihania mielenkuvia olet vanginnut.
VastaaPoistaOmenapaistosta olen suunnitellut myös, mutta ensin ehkä teen mustikkapiirakkaa :)
Voi mitkä elokuun kuvat ja tunnelmat, helppo solahtaa mukaan! Parasta herkkuakin, nam!
VastaaPoistakiitos vierailustasi blogillani!
VastaaPoistahelppo yhtyä sadun kommenttiin- nam!
Huh, mitä kuvia! Tunnelma on melkein käsinkosketeltava, kuten runossakin. Loppupäivän tummankeltainen valo.
VastaaPoistaJännittävä on tuo rapea kuorrutuskin.
Aivan ihastuttava blogi sinulla, kiva että löysin tänne. Kuvasi ovat kauniita, tunnelmallisia ja taidokkaasti otettuja. Ovat kuin ammattilaisen ottamia. Reseptisi vaikuttavat myös herkullisilta, täytyypä kokeilla useampaakin.
VastaaPoistaKauniita syyspäiviä toivottelee Maarit
Ihastelen jälleen kuviasi - kuin olisi käynyt taidenäyttelyssä...mukavaa viikon alkua!
VastaaPoistaHei, kokeilin tuon omenapaistoksen tänään ja tuo kuorrutus oli kiva yllätys. Sattui olemaan jääkaapissa vielä auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä juuri sopivasti, ja mantelia lisäksi. Vaihdoin puolet vehnäjauhoista kauraryyneihin ja sekin sopi hyvin.
VastaaPoistaTätä teen vastakin!
Kaunis maisema, ihana rauha ja seesteisyys huokuu..
VastaaPoistaYaelian: Ihana muruseos kylläkin, mutta sulla taitaa olla vähän erilaiset herkut menossa ;)
VastaaPoistaSaila: Hauskaa jos kokeilet. On kyllä herkkua.
Lumiomena: Ole hyvä vain vinkistä, siemeniä kannattaa tosiaan kokeilla, ne antavat niin kivan rouskuvan rakenteen ja hyvän maun.
Mirja: Oi kiitos kauniista sanoistasi.
Eriqou: Se valkeakuulas on tosi herkullinen, mutta tosiaan sen kanssa tulee kiire.
Elisa: Kiitos sinulle ja terveiset pikkuoravalle ;)
Mirka: Kiitos, kiitos!
Sini: Pellot sykähdyttävät upealla okrallaan elokuisina iltoina.
Himalainen: Kaunis kiitos. Tuota peltojen okraa jaksaisi katsella vaikka kuinka pitkään. Mustikkapiirakka kuulostaa herkulta myös ;)
Satu: Niin, tämä tunnelmallinen elokuu sen tekee.
Ritva: Kiva, kun tulit käymään :)
Katriina: Niin, tuo illan valo oli aivan mahtava. Ja voi kun ilahduin, että teit paistoksen ja että tykkäsit.
Maarit: Kiva, että löysit tänne ja kiitos kauniista sanoistasi. Syyspäivien iloa sinulle!
Marita: Kiitos ja mukavaa viikkoa sinulle myös ;)
La Petite Princesse: Näitä peltoja on sitten kiva muistella pimeinä talvi-iltoina.
Uskomattoman hieno valo noissa alimmissa kuvissa, todellakin kultareunainen pilvi.
VastaaPoistaMinäkin pidän kauraomenapaistoksesta ja se on riittävän helppo minulle. Mutta siemeniä en ollut tullut ajatelleeksi, kiitos :)
Kiitos ohjeesta! Testasin sitä ja maistui kaikille. Vaihdoin pähkinät kaurahiutaleisiin, siemenet meni sekoituspussista ja vj.n tilalla gluteenitonta jauhoseosta. Tästä ei tule niin äklöimelää kuin perinteisestä kauraomenapaistoksesta, vaikka hyvää se joskus on sekin.
VastaaPoistaHienoja kuvia sinulla!
terv. Marketta
Sinulle on jotain blogissani ;)
VastaaPoistaKirjailijatar: Kauraomenapaistosta teen varmaan seuraavaksi taas, omenia tippuu siihen tahtiin.
VastaaPoistaMarketta: Kiva, että paistos maistui. Meillä perhe ei huomannut mitään eroa, kun tein tämän myös gluteenittomilla jauhoilla. Ja tosiaan, ei liian makea.
Elisa: Käynpäs kurkkaamassa ;)
Kasvaakohan mun 10-vuotiaasta ja monta kertaa syödystä omapuuparastani vielä joskus sellainen, josta lähtee kopinaa? Toivon niin!
VastaaPoista