keskiviikko 11. elokuuta 2010

Punaherukkapiiras ja höyrymehun keittoa


Nyt on punaviinimarjat poimittu. Olisin kyllä mielelläni antanut marjojen vielä hieman kypsyä, mutta niin iloinen lintujen sirkutus puskista kuului, että poimittavahan ne oli.

Punaviinimarjat ovat niin kivan raikkaita ja hapokkaita ja sopivat ihanasti erilaisiin piirakoihoin. Tämän ohjeen juju on raikkaudessa ja rapeudessa. Pohjataikinaa paistetaan hetki uunissa ja sillä aikaa valmistetaan toinen taikina, johon marjat sekoitetaan. Se puolestaan levitetään ohuena kerroksena kuuman pohjan päälle ja lopputuloksena on murea pohja, raikas täyte ja rapea pinta.


Punaherukkapiiras

½ dl sokeria
2 ½ dl vehnäjauhoja
100 g voita

250 g punaviinimarjoja (n. 4 dl)
1 kananmuna
1 dl sokeria
3/4 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 tl vaniljasokeria


Lämmitä uuni 175 asteeseen.
Sekoita kulhossa sokeri ja vehnäjauhot. Lisää jääkaappikylmä voi kuutioina. Sekoita yleiskoneella tai nypi sormin, kunnes seos on murumaista.
Painele taikina piirakkavuoan pohjalle (halkaisija n. 28 cm).
Esipaista pohjaa uunissa 10 minuuttia.
Vatkaa sillä aikaa muna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.
Yhdistä kuivat aineet ja sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon.
Lisää vielä marjat taikinaan varovasti käännellen. Levitä taikina kuumalle pohjalle ja paista vielä noin 20 minuuttia.
Tarjoa hieman jäähtyneenä vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Tästä se keväällä alkoi - kauniista kukinnoista. Tämän kesän lämmössä oli hyvä marjojen kypsyä. Kuivuus kyllä verotti, aiempina vuosina sato on ollut parempi.

Olen siirtänyt marjapensaiden alle suikeroalpia (Lysimachia nummularia). Paikka on melko varjoisa, joten kukinta kestää tosi pitkään. Suikeroalpi sietää myös hieman tallausta, joten se on oivallinen maanpeittokasvi.


Mehumaija on höyrynnyt. Laitan aina punaherukan kaveriksi hieman vadelmia. Ne antavat ihanan aromin mehuun. Niitä ei edes tarvitse laittaa paljon, kun maun jo selvästi maistaa.

Ihanaa sitten paukkupakkasilla siemailla kesän kypsyttämien marjojen mehua!

7 kommenttia:

  1. Kiitos ohjeesta! Vaikken niin suuri kakkujen ystàvà olekaan, niin nyt alkoi vesi juoksta suupielissà. Olen laittanut viime vuoden runsaasta vattusadosta jàljellà olevia marjoja mustikoitten joukkoon hilloksi, eikà niità todellakaan tarvitse paljon ihanaa makua antamaan.

    VastaaPoista
  2. Miten kauniita nuo herukat ovat kuvissasi.Rakastan niiden kirpeää makua.Herukka-vadelmamehu kuulostaa niin houkuttelevalta!

    VastaaPoista
  3. Iloisenvärinen postaus saa hyvälle tuulelle! Tuossapa voisi olla taas uusi piirakka kokeiltavaksi, pidän rapeista leivonnaisista. Vaikka punaherukka ei kyllä suosituimpiin marjoihini kuulu. Olen aina vannonut, että jos saisin ison pihan, en ainakaan punaherukkaa ja karviaista sinne haluaisi. Niistä sai lapsena mummolassa tarpeekseen:)

    VastaaPoista
  4. Heti alkoi kuola valumaan kuin luin reseptiä ja kuvia :) Kun vielä jostain saisi noita herukoita.

    VastaaPoista
  5. Blogisi on iloinen uusi tuttavuus :) Löysin sen sattumalta ja olen siitä mielissäni. Liityin lukijaksesi:)

    VastaaPoista
  6. Oi kun näyttää hyvältä!

    Ja suikeroalpi puskien alla on hyvä keksintö. En ymmärrä miten en itse ole sitä tullut ajatelleeksi! Pitääkin alkaa siirtää alpia omien pensaideni alle hetimiten!

    VastaaPoista
  7. Lissu: Vadelma on niin aromikas ja sopii ihanasti tosiaan mustikoiden kanssa.
    Yaelian: Kiitos! Herukka-vadelma on todellakin houkuttelevaa :)
    Katriina: Iloiset värit - rakastan värejä! Tuon piiraan voi mainiosti tehdä muillakin marjoilla. Minä niin haluaisin puutarhaani mustaherukoita, mutta niihin iski joku tauti ja se asustelee kuulema maaperässä, joten uusia ei kannata istuttaa.
    Solen: Ne olivat eilen 3e/l, aika kalliita. Jos joku naapurin vanhus ei jaksaisi poimia, voisit tarjota keräysapua ;)
    Mirva: Lämmin tervetulotoivotus :)
    Laura: Siirto nyt syksyllä onkin järkevää, keväällä ne sitten leviävät vinhaa vauhtia.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...