Tällä kertaa luumut kääriytyvät rapean filotaikinan uumeniin, mausteenaan anikselta maistuvaa yrtti-iisoa. Niin herkullista!
Luumunyytit filotaikinasta
n. 100 g filotaikinaa
50 g sulatettua voita
½ dl ruokosokeria tai tavallista
2 tl hienonnettua yrtti-iisoa tai 1 tl kuivattua anista
n. 2 dl luumuja puolitettuna
Sulata filotaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa taikinasta neliöitä.
Irrota taikinasta yksi lehti kerrallaan, siirrä pellille leivinpaperin päälle ja voitele kevyesti voisulalla.
Ripottele voin päälle sokeria ja hienonnettua yrttiä. Toista kerroksia, yhteensä 4 tai 5 kerrosta.
Asettele päällimmäiselle lehdelle voin, sokerin ja yrttien päälle luumunpuolikkaita. Nosta taikina kulmistaan ylös ja purista nyytiksi.
Paista 200 asteisessa uunissa noin 5 - 8 minuuttia tai kunnes nyytit ovat kullanruskeita.
Jos et ole ennen käsitellyt filotaikinaa, kannattaa kokeilla helpompia neliöitä.
Luumuneliöt filotaikinasta
n. 100 g filotaikinaa
50 g sulatettua voita
½ dl ruokosokeria tai tavallista
2 tl hienonnettua yrtti-iisoa tai hienonnettua tuoretta rosmariinia
n. 2 dl luumuja
Sulata filotaikina pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa taikinasta noin pellin kokoinen pala tai kaksi pienempää palaa, jolloin taikinaa on helpompi käsitellä.
Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Irrota taikinasta yksi lehti kerrallaan, siirrä pellille leivinpaperin päälle ja voitele kevyesti voisulalla.
Ripottele voin päälle sokeria ja hienonnettua yrttiä. Toista kerroksia, yhteensä 5 tai 6 kerrosta.
Asettele päällimmäiselle lehdelle voin, sokerin ja yrttien päälle luumunpuolikkaita (tai viipaleita, mikäli luumut ovat isoja.)
Paista noin 5 - 8 minuuttia tai kunnes reunat ja pinta ovat kullanruskeita.
Vinkki: Voit leikata jäisestä filotaikinarullasta sopivan palan sulamaan tai jos sulatat koko taikinan, jäljelle jäänyt sulatettu filo säilyy jääkaapissa noin viikon.
Koristelin valmiit luumuneliöt yrtti-iison kukkien terälehdillä. Alakuvan neliöt on maustettu tuoreella rosmariinilla. Ne olivat tosi herkullisia myös.
Yrtti-iiso (Agastache foeniculum)
Yrtti-iisolla näyttää olevan monta nimeä: anisiiso, anisiisoppi, intianminttu, minttuanis. Yhtäkaikki - anikselta ja lakritsalta tuoksuva ja maistuva makeahko kauniskukkainen yrtti. Sen pitäisi olla monivuotinen, mutta melko usein se ei sitä kuitenkaan ole. Siementaimia onneksi tupsahtelee sinne tänne, joten ei hätää. Yrtti-iiso sopii moniin jälkiruokiin, hillojen mausteeksi ja vallan mainiota se on teenä. Usein hauduttelen sitä yhdessä sitruunamelissan kanssa.
Talitiaiset yllättivät
Talitiaiset ovat aika söpöjä, mutta myös aika häikäilemättömiä. Tyttäreni jäähdytteli suklaakeksejä ulkona kuvun alla. Linnut kiinnostuivat tuoksusta oitis ja hups hei, lennättivät kuvun tiehensä ja ryhtyivät herkuttelemaan. Nappasivat nokkaansa jopa pari kokonaista keksiä ja hivuttivat ne rappusia pitkin pihamaalle.
Onpas tirpat persoja kekseille! Ne saa kyllä rikottua mitä vaan, meidänkin kuistilta paksu grillinpäällinen oli nokittu rikki ;(
VastaaPoistaNo voi kertakaikkiaan millaisia ryöväreitä ;)
VastaaPoistaTiitiset ovat nyt kyllä oikean apajan hoksanneet!
Filotaikina on kokonaan tuntematonta keittiössäni. Liekö syynä se, etten ole koskaan käynyt Kreikassakaan. Kerran joku toi töihin tekemäänsä kreikkalaista filoleivonnaista, joka tihkui rasvaa, hunajaa ja mantelirouhetta -ja oli tietysti outoa ja hyvää!
VastaaPoistaIhanat nyytit! Olen käyttänyt paljon filoa;Suomessa tein usein baklawaa.Täällä on paikkoja,joissa filo tehdään itse alusta alkaen.Blogituttuni Michellen blogissa on juuri sellaisesta kirjoitettu.
VastaaPoistaYrtti-iisoa en ole tainnut maistaa,mutta kuulostaa mielenkiintoiselta yrtiltä.
Ja aika veijareita nuo talitiaiset;D
Missä päin kauppaa tuota filotaikinaa voi bongata...?
VastaaPoistaOlipas kyllä persoja tirppoja ,)
Oi, yrtti-iisoa pitää kokeilla! Vaikka tottapuhuakseni sitä voi yrttipenkissäni ollakin jo. En oikein enää muista mitä kaikkea keväällä kylvin...
VastaaPoistaLuumuherkut näyttävät herkullisilta myös. Pitää kokeilla!
Elisa: Aika mahdottomia ovat!
VastaaPoistaPäivikki: Tämmöisiä tiitisiä meillä ja nyt koputtelevat ikkunaan pää kallellaan kerjäten.
Katriina: Filo sinällään rasvatonta. Näissä nyyteissä ei rasva tihku ja silti ihanan rapeita.
Yaelian: Baklawa on hyvää! Olisipa kiva nähdä kuinka ne tekevät tuon filon.
Minna: Pakastealtailta kannattaa bongata. Sieltä missä on taikinoita.
Loppujen lopuksi vein keksit kompostiin, kun ajattelin etteivät ole kovin terveellisä pikkulinnuille.
Laura: Nyt vain hieraisemaan kaikkien violettikukkaisten lehtiä. Jos tuoksuvat anikselta, ovat varmaankin yrtti-iisoa.
Ihania nuo talitiaiset :) Niin, no kelpaisi tuo minullekin.
VastaaPoistaOnneksi olen syönyt, ei ihan kuola valunut suupielistä.
Voi tinttejä! :) Hienon kuvan sait heistäkin ja voi että näitä muitakin kuviasi, tuolla edellisessäkin. Ihan kuin tulisi lomamatkalle, kun käy täällä luonasi. Kiitos ja suloista sunnuntaita!
VastaaPoistaKirjailijatar: Aikamoisia ovat!
VastaaPoistaSatu: Voi kiitos!