Broilerinfileet maustekastikkeessa

Broilerista saa valmistettua ihania kesäruokia. Marinadeilla saa lihaan mukavaa vaihtelua. Tämän ohjeen marinointi on hiukan erilainen, nimittäin liha laitetaan maustekastikkeeseen kuumana, heti paistamisen jälkeen. Fileiden annetaan hetken olla kastikkeessa ja sitten leikataan. Sopii muuten mainiosti esimerkiksi noutopöytään.

Broilerinfileet maustekastikkeessa

4 maustamatonta broilerin rintafileetä

Maustekastike:
3 rkl mangochutneya
2 rkl sitruuna- tai limemehua
1 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1 chilipaprika hienonnettuna (ilman siemeniä)
2rkl hienonnettua persiljaa tai muuta tuoreyrttiä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl oliiviöljyä

Paista broilerin fileet pannulla, parilassa tai grillissä kypsiksi.
Valmista fileiden paistuessa maustekastike.
Sekoita kaikki maustekastikkeen ainekset keskenään isossa kulhossa.
Siirrä kypsät kuumat fileet kulhoon. Kääntele fileitä niin, että ne ovat kauttaaltaan kastikkeen peitossa. Anna hetken jäähtyä ja leikkaa fileet viipaleiksi.
Pane tarjolle laakeaan vatiin ja koristele tuoreyrteillä.

Puutarhakuulumisia


Alkukesä puutarhassa on kiireistä aikaa. Olen istuttanut kesäkukkia sekä isoihin ruukkuihin hyötykasveja ja yrttejä. Ruukutukset jäivät puolitiehen, kun sadesää yllätti. Maahan olen kylvänyt punajuuria ja papuja. Maan muokkauskin jäi kesken, mutta onneksi kylvöksiä ehtii vielä tehdä. Monta siemenpussia on vielä odottamassa.


Puutarha taitaa olla nyt kauneimmillaan. Niin monet ihanat kasvini ovat tänä vuonna oikein tosissaan innostuneet kukkimaan. Luulenpa, että ravitsevalla lämpökompostimullalla on jotain tekemistä asian kanssa.

Kuvissa: Arovuokko (Anemone sylvestris), kesäpikkusydän (Dicentra formosa), rentoakankaali (Ajuga reptans) ja kuunlilja (Hosta).


Ystävältä saamani saksankurjenmiekat (Iris gremanica) eivät koskaan ennen ole kukkineet näin runsaasti. Ne ovat aivan suunnattoman upeita, mutta kukkivat harmillisen lyhyen ajan. Kävin tänä aamuna tihkusateessa vielä ikuistamassa viimeisen kukan.


Hyvää viikonloppua!

Mansikkavartaat ja suklaadippi

Kauppoihin on tullut kauniita ulkomaisia mansikoita. Aiemmin en koskaan ostanut niitä, mutta hinta on nyt kohtuullinen ja makukin yllättävän hyvä. Eivät ne kotimaisia voita, mutta ovat mukava piristys näin alkukesästä.

Mansikat ja suklaa sopivat kivasti yhteen. Mansikoita ja erilaisia hedelmäpaloja voi pujottaa vartaisiin ja kastaa ihanaan suklaakastikkeeseen. Nam, näitä ei voi vastustaa. Suklaakastike on myös erinomaista jäätelön kanssa.

Mansikkavartaat ja suklaadippi
(2 - 4:lle)

mansikoita
hedelmiä esim. melonia, banaania
varrastikkuja

Paloittele hedelmät. Pujota mansikat ja hedelmät varrastikkuihin.

Suklaadippi
½ dl vettä
½ dl sokeria
50 g taloussuklaata

Mittaa vesi ja sokeri pieneen kattilaan, kiehauta ja sekoita kunnes sokeri sulaa.
Lisää suklaa sokeriliemeen paloiteltuna ja sekoita kunnes suklaa sulaa.
Keitä seosta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Suklaadippi on valmista, kun se on hieman saennut.
Kaada tarjoilukulhoon ja dippaa vartaita suklaakastikkeeseen. Voit tarjota suklaadipin kuumana tai kylmänä.


Olin viime viikolla kävelyllä Ullanlinnan mäellä. Hevoskastanjat sekä jalavat kukkivat upeasti. Ilma oli erikoinen - välillä merisumu tuli ihan kohti peittäen näkyvyyttä ja välillä aurinko paistoi.





Mukavaa kesäistä viikkoa!

Porvoossa

Kävin viime viikolla Porvoossa tapaamassa ystävääni ja siellä olikin markkinat. Tulivat tutuiksi hiukan syrjäisemmätkin kadut, koska parkkipaikkaa piti ihan etsiä. Oli käsittämätön hellepäivä ja kahvittelimme Helmen viileällä sisäpihalla. Porvoo on viehättävä kaupunki. Ensiasuntoakin etsiskelimme sieltä suunnalta.




Viikko on vierähtänyt nopeasti ja kiireisestikin. Perjantaina unohdin käsilaukkuni töihin ja kun menin laukkua hakemaan, kadotin avaimeni. Niitä etsiskelin pitkän tovin. Kotona sitten ajattelin toilailujeni päätteeksi ottaa pienet päiväunet. En herännytkään kellonsoittoon ja olin myöhästyä juhlista. No, vaatekatastrofista selvittyäni, ehdin kuin ehdin ajoissa. Onneksi, sillä juhlat olivat aivan ihanat: tunnelmaa tulvillaan, kauniissa ympäristössä, hienossa säässä, mutta oh, niin haikeat. Kaksi ihanaa työtoveriani siirtyvät viettämään eläkepäiviä. Sydämestäni toivon heille kaikkea hyvää!

Pitsa uunikasviksista

Edellisessä blogitekstissäni oli resepti uunikasviksista. Kasviksia jäi jäljelle ja tein niistä seuraavana päivänä pitsan. Se oli aivan tavattoman hyvää, voisin syödä hetimmiten uudelleen.

Pitsa uunikasviksista

3 dl vettä
20 g hiivaa
½ tl suolaa
2 dl grahamjauhoja
n. 5 dl vehnäjauhoja
½ dl öljyä

n. ½ annosta uunikasviksia (kts. edellinen resepti: uunikasvikset)
2 palloa tuoremozzarellaa
oliiviöljyä
rouhittua mustapippuria ja suolaa
tuoretta rosmariinia ja timjamia

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita hiiva hyvin nesteeseen.
Lisää suola ja jauhot vähitellen puuharukalla tai yleiskoneella sekoittaen.
Lisää lopuksi öljy.
Kauli taikina pellin kokoiseksi levyksi ja kohota noin 30 minuuttia.

Kuumenna uuni 250 asteiseksi.
Raasta pehmeä mozzarella ja ripottele puolet siitä pitsapohjalle. Levitä kasvikset juuston päälle ja ripottele vielä loppu mozzarellaraaste kasvisten päälle.
Valuta hieman oliiviöljyä pintaan, rouhi mustapippuria ja ripottele suolaa.
Paista 10 - 15 minuuttia.
Mausta valmis pitsa vielä tuoreella rosmariinilla ja timjamilla.



Kevään kukkaloistoa

Tämä kevät on edennyt sellaisella vauhdilla, että perässä en meinaa pysyä. Puutarhassa tapahtuu kokoajan ja nautin jokaisesta uudesta kukkatulokkaasta. Kaikki ihanuudet haluaisin täälläkin esitellä, mutta jouduin valinnan eteen - tässä muutamia.


Näistä ukkolaukkojen nuppupalleroista (Allium aflatunense) kuoriutuu pian upeat violetit pallomaiset kukinnot.


Kuvissa: kirjopikarililja (Fritillaria meleagris), kotkansiipisaniainen (Matteuccia struthiopteris), parvitulppaani (Tulipa tarda), kevätkaihonkukka (Omphalodes verna), helmililja (Muscari), valkoinen kirjopikarililja (Fritillaria meleagris), jättilaukka (Allium giganteum) ja omenapuun kukkia. Alla kirsikkapuun kukkia.


Eilinen ukonilma osui aivan kohdallemme. Asumme korkealla mäellä hyvin vanhassa talossa ja ukkosenjohdattimista ei taida olla tietoakaan. Olin yksin kotona ja täytyy myöntää, että pelkäsin. Ei ihme, sillä tähän mäelle se salama sitten iskikin. Parin tunnin kuluttua myräkästä paloautoja parveili pihamme ohi. Menivät sammuttamaan uudehkoa taloa tässä ihan lähellä.

Uunikasvikset

Valmistan usein perunoita ja muita kasviksia uunissa. Uunin lämpö antaa niille aivan omanlaisensa aromin, aavistuksen makean ja paahtuneen. Perunoihin tulee hieman rapea kuori ja sipuli se vasta muuntautuukin juhlavaksi. Uunikasvikset ovat myös mitä mainiointa kesäruokaa. Perunoiksi valitsen silloin uusia perunoita sekä kauden muita kasviksia ja paistoaikaa hieman lyhennän. Aivan ihanaa lihan tai kalan seurana!

Rakastan ruokia, joista saa loihdittua vielä uuden helpon ruoan. Näitä uunikasviksia jäi tähteeksi ja tein niistä seuraavana päivänä pitsan. Se oli tavattoman hyvää, joten laitan siitä kuvan ja reseptin seuraavaan postaukseen.

Uunikasvikset

n. 1 kg perunoita
4 porkkanaa
3 punasipulia
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 paprika
oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria
tuoretta rosmariinia

Kuumenna uuni 225 asteeseen.
Pese perunat ja viipaloi (kuorineen). Pese ja kuori porkkanat ja viipaloi. Kuori ja lohko sipulit.
Levitä kasvikset pellille leivinpaperin päälle. Valuta öljyä kasvisten päälle ja ripottele pintaan suolaa, mustapippuria ja rosmariinia.
Paista uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes kasvikset ovat saaneet hieman väriä.
Paloittele paprika ja puolita tomaatit. Lisää ne pellille ja paista vielä noin 10 minuuttia. Varmista perunoiden kypsyys.

Kirjeitä


Kävin viikonloppuna vanhempieni luona lukemassa edesmenneen mummini ja pappani hiljattain löytyneitä kirjeitä sota-ajalta. Voi miten nuo kirjeet ovatkaan vallanneet ajatukseni. Niissä mummi kertoo, kuinka hän Viipurista lähti vauva kainalossa, mukanaan vain päällään olevat vaatteet ja laukkuun pakatut vauvanvarusteet. Vauva oli äitini. Pappa puolestaan kirjoittaa eturintamalta. Kyllä historia tuli minulle järkyttävän todeksi! Myös suuri ikävä valtasi mielen. Heräsi niin suunnattoman paljon ajatuksia, että niiden sulattelemiseen menee vielä pitkä tovi.



Kirjeet luettuani, kävin pienellä ilta-ajelulla. Oli upea ilta ja kevät kauneimmillaan. Näissä maisemissa oli hyvä olla.