Lapsuuteni Seurasaareen on päästävä joka kesä. Vanhat rakennukset ja menneen ajan tunnelma kiehtoo minua kovasti. Tekee hyvää välillä pysähtyä miettimään miten elettiin ennen ja mitä kaikkea vailla ihmiset tulivat toimeen. Tällä kertaa puhelinkoppi jäi erityisesti mieleeni ei pelkästään kauneutensa vuoksi vaan siksi, että olen viime aikoina pohtinut puhelukulttuuria kaikkinensa. Pohtinut varmaan siksikin, että jälleen kännykkäni hajosi. Vaikka kännykät ovat tuoneet mukanaan paljon hyvää, minulla on ikävä vanhoja kunnon lankapuhelimia ja puhelinkoppeja.
3 tuntia sitten
Ihania kuvia Seurasaaresta;sinne on minunkin joka kesä päästävä.Asuin koko lapsuuteni ja nuoruuteni ihan lähellä,ja myöhemmin aikuisena,joten se on minulle tärkeä paikka. Puhelinkoppi taitaa olla harvinaisuus näinä päivinä...
VastaaPoistaSeurasaari on minulle paikka josta olen kuullut paljon, ikinä en ole käynyt, enkä nähnyt edes kuvia. Nyt voin sanoa, että sinne haluan päästä, seurasaareen. Kiitos ihanista kuvista, tämä oli parasta mainontaa :)
VastaaPoistaSeurasaari on yksi kaupunkilaisten keidas, näin olen kuullut ja kuvista katsonut. Vaikka olen asunut pääkaupunkiseudulla pian viisi vuotta, en ole koskaan käynyt siellä. Aika erikoistakin, koska niin Suomenlinna, Uunisaari kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat Tuusulan Rantatie ja Kirkkonummen Hvitträskin ovat tuttuja. Taitaa olla retken paikka :)
VastaaPoistaKuvasi välittänyt hyvin sitä tunnelmaa, jota Seurasaaressa on varmasti ollut vuosikymmeniä sittenkin.
Voi miten kauniita kuvia. En ole käynyt Seurasaaressa moneen vuoteen, pitäisi tehdä oikein sellainen monen päivän retki Helsinkiin, että ehtisi kaiken ihanan.
VastaaPoistaMinulla on vieläkin lankapuhelin, en suostu siitä luopumaan.
Yaelian: Mummini asui ihan lähellä myös. Kyllä puhelinkopit ovat jo historiaa.
VastaaPoistaSolen: Tervetuloa Seurasaareen!
Lumiomena: Oikein hyvä retkikohde lastenkin kanssa!
Kirailijatar: Täällä on kieltämättä monta kivaa paikkaa, joten yksi päivä ei taida riittää. Hyvä, älä luovu lankaphelimesta.