Kirjauutinen

On se uskottava, se on nyt tässä – uunituore kirjani. Aika hassu tunne, jotenkin epätodellinen. Kaikki sai alkunsa vähän yli vuosi sitten, kun Saaripalstan Saila, joka on kirjoittanut Oman pihan suunnittelu -kirjan, sai ajatuksen perheenlisäyksestä, siis kirjaperheen. Alkoi ruokakirjan ideointi, johtoajatuksena vuodenajat ja lähiruoka, joko lähellä tuotettu tai omasta pihasta tai vaikkapa parvekkeelta.

Monet kirjan ohjeista ovat olleet täällä blogissakin, mutta viime kesänä keittiössä oli varsinainen vilske ja kameran laukaisin räpsähteli tiuhaan. Yritin laatia ohjeet mahdollisimman selkeiksi, että kokematonkin kokkaaja uskaltaisi hellan äärelle. Nyt ovat ohjeeni ja kuvani yksissä kansissa ja toivon kovasti niistä olevan iloa monelle!

Ohessa muutama aukeama nähtäväksi.
Kevät

Kesä

Syksy

Talvi

Kirjaa on saatavilla jo huomenna Oma Piha -messuilla. Olen itse paikalla ainakin viikonloppuna, joten tulkaahan moikkaamaan, jos siellä liikutte!

Lisäys 29.3. Kirjaa voi tilata oheisesta linkistä.

Appelsiini-kumkvattikastike jäätelölle

En lainkaan muistanut miltä tuore kumkvatti maistuu. Nyt niitä on kaupoissakin, mutta minä sain työkaveriltani maistiaisia suoraan Espanjasta. Sain myös purkillisen itsekeitettyä kumkvattihilloa ja voi miten hyvää. Käytin hilloa kastikkeeseen ja tarjosin kuumana jäätelön kanssa. Maku oli aromikkaan vahva ja tuli mieleen vanhanajan tiikerijäätelö.


(St. Dalfourin valikoimista löytyy kumkvattihilloa.)

Appelsiini-kumkvattikastike

3–4:lle

1 appelsiini

25 g voita

½ dl fariinisokeria tai muscovadosokeria

½ dl appelsiinimehua

1 rkl kumkvattihilloa

Fileoi appelsiini: leikkaa appelsiinin päistä pois pienet viipaleet ja leikkaa terävällä veitsellä kuori reilusti irti. Leikkaa sen jälkeen jokainen lohko yksitellen irti kalvojen välistä ja paloittele lohkot.

Sulata voi paistinpannulla tai laakeassa kattilassa keskilämmöllä.

Lisää sokeri ja sekoita, kunnes se on melkein sulanut.

Lisää appelsiinimehu ja kumkvattihillo, sekoita ja kiehauta seos.

Keitä muutama minuutti, kunnes kastike sakenee.

Lisää appelsiinipalat ja tarjoa kuumana jäätelön kanssa.

Keväthanget II

Vielä kuvia hiihtoladun varrelta. Nyt luulen, että tämän vuoden hiihdot on hiihdetty. Tervetuloa kevät!

Teeleivät ja keväthanget

Muistatko ensimmäiset leipomasi teeleivät? Minä muistan ainakin sen, että ensimmäisen kerran niitä leivottuani, leipäsiä ilmestyi koriin aika tiuhaan. Teeleivät ovat itse asiassa loistava keksintö. Ne ilahduttavat herkullisella tuoksullaan aamiaisella tai iltapalalla teen seurana. Taikina on varsin muuntelukelpoista, kunhan ei vain innostu sekoittamaan sitä liian ahkerasti. Lopputuloksena saattaa nimittäin olla sitkeä ja kova käntty.

Teeleivät

2 kpl

3 dl vehnäjauhoja

1 dl sämpyläjauhoja tai kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

2 dl kylmää maitoa tai vettä

2 rkl öljyä

Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita.

Lisää maito tai vesi ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi. Sekoita mahdollisimman vähän.

Jaa taikina kahteen osaan pellille leivinpaperin päälle.

Ripottele hiukan jauhoja taikinapalojen päälle ja taputtele kämmenellä pyöreiksi leiviksi.

Tee taikinapyörällä leipien pintaan ristiviillot ja pistele haarukalla.

Paista uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.

Tarjoa lämpiminä voin sekä juuston tai hillon kanssa.

Terveiset keväthangilta

Kuvat laduilta olen ottanut keskiviikkona. Olin tänään vielä hiihtämässä samoilla laduilla ja lumi oli sulanut kohisten. Taisi olla viimeinen hiihtoreissu, haikeaa, mutta toisaalta kevään tuloa en lainkaan pistä pahakseni.

  

Broileri-ohravuoka ja kylvösuunnitelmia

Luulliset broilerit ovat maukkaita, kun ne saavat rauhassa muhia uunin lämmössä. Teen broilereista usein kahta eri versiota samalla uunin lämmittämisellä. Seuraavaksi päiväksi on mukavasti ruoka valmiina, jos on kiireinen päivä, ja sopivasti hieman erilainen ruoka. Laitoin toiseen vuokaan pohjalle täysjyväohraa (Torino), pakastimesta maissia ja oman pihan papuja. Toiseen vuokaan puolestaan ohrahelmiä, joiden päälle sujahti punasipuleita ja viimeinen pussillinen pakastettuja omenalohkoja. Lisäilin mausteita joukkoon ja asettelin broilerit päälle. Selvästi on kevät tulossa, kun pakastinta tyhjentelen. Jääkaapista löytyi vielä purkillinen omenachutneya, joka sopi loistavasti tuon omenaisen version seuraksi.

Broileri-ohravuoka I

4:lle

2 dl täysjyväohraa

3 ½ dl vettä

150 g vihreitä pakastettuja papuja

2 dl pakastemaissia

3 maustamatonta broilerin koipi-reisipalaa

öljyä

1 tl suolaa

1 ½ tl Provencen yrttiseosta

Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Mittaa uunivuokaan ohra ja kaada päälle vesi. Lisää pakastepavut ja -maissit ja sekoita hieman. Ripottele päälle osa suolasta ja yrttiseoksesta.

Leikkaa broilereista halutessasi rasvaiset nahan reunat pois. Asettele broileripalat kasvisten päälle, valuta hieman öljyä ja mausta lopulla suolalla ja yrttiseoksella.

Paista uunissa noin 45 minuuttia.

Broileri-ohravuoka II

4:lle

2 punasipulia

1–2 omenaa

2 dl ohrahelmiä

4 dl vettä

1 rkl balsamietikkaa

3 maustamatonta broilerin koipi-reisipalaa

öljyä

1 tl suolaa

rouhittua mustapippuria

Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Kuori ja lohko punasipulit ja omenat.

Mittaa uunivuokaan ohrahelmet ja kaada päälle vesi. Lisää sipulit ja omenat. Mausta balsamietikalla ja ripauksella suolaa.

Leikkaa broilereista halutessasi rasvaiset nahan reunat pois.

Asettele broileripalat vuokaan päällimmäiseksi, valuta hieman öljyä ja mausta suolalla ja pippurilla.

Paista uunissa noin 45 minuuttia.

Kylvösuunnitelmia

En ole vielä kylvänyt yhtään siementä. Ensin vähän haaveilen, sitten suunnittelen ja ensi viikolla kylvän. Suunnitelmissani puutarhaan päätyvät isolehtiset basilikat ja todennäköisesti punalehtibasilika. Kelloköynnökset onnistuivat viime vuonna kasvilampun alla niin hyvin, että niitä kylvän myös.

Salkopavut tuottivat mahtisadon, niitä on pakastimessa vieläkin muutama pussi. Taimet vievät vähän tilaa kasvaessaan ylöspäin, joten ne sopivat hyvin ruukkuviljelyyn. Salkopavun siemeniä aion ostaa OmaPiha -messuilta. Persilja on kaksivuotinen ja toivon, että se nousee vanhalle paikalleen, eli en kylvä. Tomaatteja kokeilen ehkä kasvattaa muutaman ja vien auringon lämpöön eteläiselle parvekkeelle, jossa viihtyvät hienosti myös basilikat. Lehtikaali ja mangoldi menestyvät lievässä varjossa, niitä kylvän loppukeväästä tai hankin taimena. Ne viihtyvät ruukussa ja ovat kauniin koristeellisia myös.

Parveke on hyvä paikka salaateille, koska etanat eivät ole hoksanneet tulla sinne. Rosmariini ei talvehtinut, mutta sinnitteli tammikuuhun asti. Uusi taimi on hankintalistalla ja se pääsee parvekkeen lämpöön.

Stevia on kellarissa, mutta näyttää elottomalta. Otan sen kokeeksi sisälle. Jos lehtiä ei ilmesty, hankin uuden taimen. Kesäkurpitsoita on oltava. Niitä on niin helppo ja hauska hoitaa. Kukatkin ilahduttavat kauneudellaan ja ovat syötävän hyviä. Pallokurkku oli helppo ja maukas, sitä kylvän ehdottomasti myös tänä keväänä. Chilin taimen yritän ostaa samalta myyjältä Annalasta, sillä viimevuotinen tuotti valtavan määrän upean punaisia palkoja.

Jostain syystä raitapunajuuret ovat kasvaneet kasvimaallani muhkeiksi, mutta tavalliset ovat kituuttaneet. Raitaa siis tänäkin kesänä. Pieniä perunan mukuloita on niin ihana nostaa maasta, että vaikka tilaa on vähän, taidan raivata pienen alueen potuille. Kehäkukkiakin on johonkin saatava!

Näin paljon suunnitelmia – saa nähdä mitkä toteutuvat.

Toteutuvat tai eivät, haaveilen jo istahtavani tuonne puutarhakeinuun multaisine käsineni odottamaan kasvun ihmettä ja kesän satoa!