Luulliset broilerit ovat maukkaita, kun ne saavat rauhassa muhia uunin lämmössä. Teen broilereista usein kahta eri versiota samalla uunin lämmittämisellä. Seuraavaksi päiväksi on mukavasti ruoka valmiina, jos on kiireinen päivä, ja sopivasti hieman erilainen ruoka. Laitoin toiseen vuokaan pohjalle täysjyväohraa (Torino), pakastimesta maissia ja oman pihan papuja. Toiseen vuokaan puolestaan ohrahelmiä, joiden päälle sujahti punasipuleita ja viimeinen pussillinen pakastettuja omenalohkoja. Lisäilin mausteita joukkoon ja asettelin broilerit päälle. Selvästi on kevät tulossa, kun pakastinta tyhjentelen. Jääkaapista löytyi vielä purkillinen omenachutneya, joka sopi loistavasti tuon omenaisen version seuraksi.
Broileri-ohravuoka
I
4:lle
2
dl täysjyväohraa
3
½ dl vettä
150
g vihreitä pakastettuja papuja
2
dl pakastemaissia
3
maustamatonta broilerin koipi-reisipalaa
öljyä
1
tl suolaa
1
½ tl Provencen yrttiseosta
Pane
uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Mittaa
uunivuokaan ohra ja kaada päälle vesi. Lisää pakastepavut ja
-maissit ja sekoita hieman. Ripottele päälle osa suolasta ja yrttiseoksesta.
Leikkaa
broilereista halutessasi rasvaiset nahan reunat pois. Asettele
broileripalat kasvisten päälle, valuta hieman öljyä ja mausta
lopulla suolalla ja yrttiseoksella.
Paista
uunissa noin 45 minuuttia.
Broileri-ohravuoka
II
4:lle
2
punasipulia
1–2
omenaa
2
dl ohrahelmiä
4
dl vettä
1
rkl balsamietikkaa
3
maustamatonta broilerin koipi-reisipalaa
öljyä
1
tl suolaa
rouhittua
mustapippuria
Pane
uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Kuori
ja lohko punasipulit ja omenat.
Mittaa
uunivuokaan ohrahelmet ja kaada päälle vesi. Lisää sipulit ja
omenat. Mausta balsamietikalla ja ripauksella suolaa.
Leikkaa
broilereista halutessasi rasvaiset nahan reunat pois.
Asettele
broileripalat vuokaan päällimmäiseksi, valuta hieman öljyä ja
mausta suolalla ja pippurilla.
Paista
uunissa noin 45 minuuttia.
Kylvösuunnitelmia
En ole vielä kylvänyt yhtään siementä. Ensin vähän haaveilen, sitten suunnittelen ja ensi viikolla kylvän. Suunnitelmissani puutarhaan päätyvät isolehtiset basilikat ja todennäköisesti punalehtibasilika. Kelloköynnökset onnistuivat viime vuonna kasvilampun alla niin hyvin, että niitä kylvän myös.
Salkopavut tuottivat mahtisadon, niitä on pakastimessa vieläkin muutama pussi. Taimet vievät vähän tilaa kasvaessaan ylöspäin, joten ne sopivat hyvin ruukkuviljelyyn. Salkopavun siemeniä aion ostaa OmaPiha -messuilta. Persilja on kaksivuotinen ja toivon, että se nousee vanhalle paikalleen, eli en kylvä. Tomaatteja kokeilen ehkä kasvattaa muutaman ja vien auringon lämpöön eteläiselle parvekkeelle, jossa viihtyvät hienosti myös basilikat. Lehtikaali ja mangoldi menestyvät lievässä varjossa, niitä kylvän loppukeväästä tai hankin taimena. Ne viihtyvät ruukussa ja ovat kauniin koristeellisia myös.
Parveke on hyvä paikka salaateille, koska etanat eivät ole hoksanneet tulla sinne. Rosmariini ei talvehtinut, mutta sinnitteli tammikuuhun asti. Uusi taimi on hankintalistalla ja se pääsee parvekkeen lämpöön.
Stevia on kellarissa, mutta näyttää elottomalta. Otan sen kokeeksi sisälle. Jos lehtiä ei ilmesty, hankin uuden taimen. Kesäkurpitsoita on oltava. Niitä on niin helppo ja hauska hoitaa. Kukatkin ilahduttavat kauneudellaan ja ovat syötävän hyviä. Pallokurkku oli helppo ja maukas, sitä kylvän ehdottomasti myös tänä keväänä. Chilin taimen yritän ostaa samalta myyjältä Annalasta, sillä viimevuotinen tuotti valtavan määrän upean punaisia palkoja.
Jostain syystä raitapunajuuret ovat kasvaneet kasvimaallani muhkeiksi, mutta tavalliset ovat kituuttaneet. Raitaa siis tänäkin kesänä. Pieniä perunan mukuloita on niin ihana nostaa maasta, että vaikka tilaa on vähän, taidan raivata pienen alueen potuille. Kehäkukkiakin on johonkin saatava!
Näin paljon suunnitelmia – saa nähdä mitkä toteutuvat.
Toteutuvat tai eivät, haaveilen jo istahtavani tuonne puutarhakeinuun multaisine käsineni odottamaan kasvun ihmettä ja kesän satoa!