lauantai 16. huhtikuuta 2011

Minttusuklaavanukas ja valkoinen puutarha, osa I


Sanotaan, että jälkiruoka kruunaa aterian -  niin se taitaa olla. Varsinkin viikonloppuisin kaipaan ruoan jälkeen jotain herkkua. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeellistä tai kovin vaativaa, mutta kunhan saan "suun makiaksi", hykertelen tyytyväisyydestä.

Keitellessäni suklaavanukasta, saan usein kuulla ilahtuneita huudahduksia. Kaikki suklaiset herkut ovat meillä  erityisesti nuorison mieleen. Minulle suklaa ei ole mitenkään intohimo, mutta ei itsetehdystä suklaavanukkaasta voi olla pitämättä, varsinkaan tästä minttuisesta. Kaapeistani löytyy vielä muutama purkki kuivattua omenaminttua. Kohta uudet jo puskevat maasta, joten kuivattuja on hyvä nyt käyttää. Jauhoin mintun lehtiä morttelissa oikein hienoksi ja voi mikä ihana tuoksu niistä tulvahtikaan - kesän tuoksu!

Minttusuklaavanukas
(4:lle)

6 ½ dl maitoa (osa voi olla myös kermaa)
½ dl sokeria
1 ½ tl vaniljasokeria
3 rkl kaakaojauhetta
1 - 2 tl kuivattua minttua morttelissa jauhettuna
3/4 dl maissitärkkelysjauhoa
1 kananmuna
Koristeluun tuoreita mintun lehtiä

Mittaa kaikki aineet pinnoitettuun kattilaan ja sekoita hyvin ennen kuin alat kuumentaa.
Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos muuttuu sakeaksi ja kiehahtaa.
Katkaise levystä virta ja jatka sekoittamista vielä muutaman minuutin ajan.
Kaada kiisseli jälkiruokakulhoihin. Peitä kelmulla ja pane jääkaappiin noin 3 tunniksi, jotta vanukas hyytyy.
Koristele tarjolle tuotaessa mintun lehdillä.

Omenaminttu (Mentha suaveolens)

Puutarhasuunnitelmia

Puutarhasta paljastuu joka päivä uusia kohtia lumen alta ja ajatukset karkaavat kesään. Tutkailen päivittäin mitä sieltä maasta nouseekaan ja verestän muistiani kasvien nimillä. En minä kyllä latinan kielisiä nimiä muista kuin osasta kasveja, mutta niistä on hauska ottaa selvää. Puutarhakirjat ovat nyt ahkerassa käytössä. Jos tarvitset suunnitteluvinkkejä puutarhaasi, voin lämpimästi suositella uusinta ihanaa opustani: Saaripalsta-blogin Saila Roution kirjaa Oman pihan suunnittelu.




Valkoinen puutarha jasmikkeen varjossa

Olen jakanut puutarhani värialueisiin: valkoinen, valko-sininen, punainen ja keltainen. Sateenvarjomaisesti kasvavan pihajasmikkeen alle on aika luontevasti muotoutunut valkoisten perennojen alue. Varjoisassa paikassa valkoiset kukat ikäänkuin hohtavat ja tuovat hienosti tilan tuntua. Olen istuttanut valkoisten joukkoon ripauksen sinistä (lemmikkejä, kevätkaihonkukkia, rentoakankaalia), jotta alue ei olisi yksitoikkoinen. Tämä valkoinen puutarha ei ole muotoutunut hetkessä, vaan se on vaatinut monta monituista kokeilua ja kasvin siirtoa. Kauneimmillaan se on ehdottomasti alkukesästä. Kukkien kuihduttua, suremaan en jää, sillä heinäkuussa jasmike avaa valkoiset, valloittavat, ihanasti tuoksuvat kukkanuppunsa.

Rönsytiarella

Rönsytiarella (Tiarella cordifolia)
Nämä suloiset kukat ovat melko uusi tuttavuus minulle. Ne viihtyvät varjossa ja ovat levinneet vinhaa vauhtia. Kukat ovat kuin pitsiä ja ruotsiksi niiden nimi onkin spetsmössa, pitsihattu.

Tarhakalliokielo (Polygonatum x hybridum)
Kalliokielot eivät aluksi viihtyneet istutettuani ne aivan jasmikkeen juurelle. Luulen, että paikka oli niille liian kuiva tai sitten multakerros oli liian ohut. Pari vuotta sitten siirsin kielot ja voi mitä tapahtuikaan - niistähän kasvoi jättiläisiä. Kerrassaan hurmaava kasvi kaartuvine varsineen ja vaniljalta tuoksuvine kukkakelloineen.

Tarhakalliokielo


Tuoksumatara (Galium odoratum)
Tämän kasvin viehätys on lehtien upeassa vaalean vihreässä kevätvärissä, kauniissa lehtimuodossa, herkässä kukinnassa ja aivan suunnattoman hienossa tuoksussa. Mielestäni tuoksu on kuin laventelissa ja mikä merkillisintä, tuoksu tulee ilmeisesti lehdistä, koska tunnistin tuoksun nytkin, kun hieman haravoin.

Tuoksumatara

Varjohiippa (Epimedium x youngianum)
Tämä kasvi selvästi kaipaa jotain, sillä se ei ole levinnyt haluamassani tahdissa. Soisin sen viihtyvän paremmin, sillä varjohiipalla on ainavihannat erikoisen muotoiset lehdet ja hauskat, mutta kauniin herkät nuokkuvat kukat.

Varjohiippa


Jasmikkeen varjossa kasvaa myös köynnöshortensia, marjakuusi, taponlehtiä, saniaisia, kuunliljoja ja kivikkokilkkaa.

Pihajasmike

Puutarhan jakaminen värialueisiin ei muuten ole ollut oma ideani, vaan ihanan ystäväni, joka on vihersuunnittelija. Puutarha oli melko hoitamaton, kun muutimme tänne vähän yli kymmenen vuotta sitten. Kaikkien remonttien keskellä tarvitsin apua suunnitteluun, eikä minulla ollut paljon kokemusta tuolloin puutarhan hoidosta, joten apu tuli todella tarpeeseen. Kaikki kunnia siis alan ammattilaisille!

24 kommenttia:

  1. Jälkiruoka kuulostaa ja näyttää herkulle.
    Mutta tuo puutarha! Näin kerrostaloasujana huokailin ihastuksesta ja haaveilen kesämökistä, jossa voisi upottaa kädet multaan.

    VastaaPoista
  2. Miten kaunis kuva suklaavanukkaasta! Se on vielä niin hyvääkin,etenkin mintulla maustettuna.Puutarhasi kuulostaa oikealta pieneltä paratiisilta:)

    VastaaPoista
  3. Is that a chocolate moose? looks so yammy.

    I can't describe how impressed I am with your garden. It is so beautiful and I would love to visit some day !!

    VastaaPoista
  4. Oletko koskaan kokeillut tuoksumataraa mansikkahillon mausteena? Muutama oksa hilloa keitettaessa antaa ihastuttavan vaniljamaisen maun. Sopii hyvin myos mansikka-raparperi keitoksiin.

    VastaaPoista
  5. Samat aatokset jälkiruoasta, tokihan se kruunaa aterian:) Kiitos taas ihanasta ohjeesta, tuota(-kin)on kokeiltava.
    Ja nämä kuvasi, aivan ihania! Saivat astumaan kesään! Olen aivan jasmikkeiden viemä ja odotan jo jännityksellä, miten omani ovat selvinneet kovasta talvesta..
    Valoisia kevätpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
  6. Oi miten IHASTUTTAVA puutarha sinulla on! Hyvin kauniita tunnelmia välittyy kuvistasi, ja upeat ovat nuo ruukutkin. Katselin juuri omaa pihaani ja totesin, että monta samaa kasvia nousee täältäkin. Vain tuoksumataran kevät on edelleen hangen peitossa :-(

    Kasvaako pihajasmike luonnostaan noin, vähän kohenevasti? Meilläkin on pihalla iso jasmike, jota olen sinun pensaasi kaimaksi luullut, mutta meillä oksat roikkuvat ihan melkein maassa saakka. Olenkin alkanut vähän epäillä, että kyse olisikin tähtijasmikkeesta tms.

    Tulipa aivan onnellinen olo, kun katseli kuvia puutarhastasi. Kiitos!

    VastaaPoista
  7. Tytti: Jälkiruoka ON herkkua. Ja puutarhassa puuhailu terapeuttista :)

    Yaelian: Mintun maku sopii ihanasti suklaaseen. Puutarha on minulle tosi rakas.

    Coco: It's chocolate pudding and it is yammy!
    I began gardening 10 years ago and now the garden is at it's best. I love my garden dearly.

    710 East Myrtle Avenue: Olen jostain lukenut, että tuoksumataraa voi käyttää mausteena, mutta täysin unohtanut asian. Kiitos paljon, kun kerroit! Aion ehdottomasti kokeilla!

    VastaaPoista
  8. Hannah: Kiva, jos kokeilet suklaavanukasta :)
    Jasmikkeet ovat valloittavia. Ne kestävät kyllä hyvin leikkausta, jos lumi on oksia verottanut.
    Käsittämättömän pian tämä kevät etenee, pian on kesä! Olin äsken haravoimassa ja sieltä nousee maasta jo vaikka mitä.

    Intopii: Kiitos sinullekin :)
    Tiedätkö, nyt kun sanot, niin en minä aivan varma ole tuosta lajikkeesta. Tämä jasmike on iso ja kukat tuoksuvat voimakkaasti. Puutarhakirjan mukaan isoin on hovijasmike, mutta sen kukat eivät tuoksu. Saila, auta!

    VastaaPoista
  9. Suklaan ja mintun maku sopii aina loistavasti yhteen!! Olen joskus tehnyt jälkiruokaa laittamalla persikkaanpuolikkaat uuniin ja päälle minttusuklaata sulamaan. Tarjoilu sitten kermavaahdon kera - varmaan maailman nopein jälkiruoka! Kiitos kauniista ja kesäisistä puutarhakuvista! :)

    VastaaPoista
  10. Omenaminttu, ihan hyvin pensaasi voi olla pihajasmike! Minun jasmikkeeni oksat eivät jää tuolla tavalla kauniisti kaareksi paljastaen kuitenkin pensaan tyven. Omassani tyveä ei näy ollenkaan, kun oksat lamoavat aivan maahan saakka. Pensaani näyttää siis enemmänkin elävältä jättiläispallolta :-D

    VastaaPoista
  11. Italiansalaatti: Minulla oli joulun aikaan aika paljon After eight-suklaata ja piti tehdä juuri jotain tuollaista, mutta se jäi. Hyvä muistutus, kiitos :)

    Intopii: Googlailin ja ei noista jasmikkeista ota selvää. Täydessä kukassa, kovalla sateella tämän jasmikkeen oksat taipuvat myös alas. Joudun sitä hieman tukemaan. Mitä jos sinun jättiläispallosi vain odottelee, että vähän autat ja tuet sitä?

    VastaaPoista
  12. Hui, tulipa vaikea kysymys kun minäkin tuskailen eri jasmikkeiden tunnistamisen kanssa! :-D Olen siinä luulossa, että puistojasmike (jota on aiemmin kutsuttu pihajasmikkeeksi mutta on yleisempi) on rotevakasvuisempi ja pystympi kuin esim. tähti- tai pihajasmike. Rentovartisin on kai loistojasmike 'Tähtisilmä'. Näissä kaikissa on kirjojeni mukaan vieno tuoksu.
    Tuo tuoksuasia on minullekin tärkeä, olenkin yrittänyt perehtyä eri jasmikkeisiin löytääkseni juuri sellaisen ihanan huumaavan, joka oli lapsuuteni kesähuvilan pihalla.
    Onpa muuten todella ihanat valkoisen puutarhan kuvat, ihan lempikasvejani - aah! Löysin muuten nyt Hollannista hennon vaaleanpunaisen rönsytiarellan, ei mitään hajua miten se meillä menestyy mutta pakko kokeilla!

    VastaaPoista
  13. Oih, ihania kuvia taas kerran! Kesäisistä kuvista tulee hyvälle tuulelle, vaikkakin hieman malttamattomaksi: puhkeaisivatpa puutarhat jo kukkaan.

    VastaaPoista
  14. Omenaminttu, saako kelmu pinnan pysymään niin, ettei se kuorru? Tein yhtenä päivänä pitkästä aikaa suklaavanukasta mutta siihen pintaan tulee kuori joka vähän häiritsee. Jos kelmukikka auttaa, niin täytyy kokeilla ensi kerralla!

    VastaaPoista
  15. Olipas mukava kurkistaa puutarhaasi! Mulla on vähän ikävä omaani, kun en ole sitä nähnyt moneen viikkoon. Viimeksi, kun käytiin, oli lumipeite vielä monikymmensenttinen. Nyt kuulemma krookukset jo kukkivat.

    Kalliokielo on munkin suosikki. Ja rönsytiarellaa olen ajatellut laittaa myös, mutta en ole ehtinyt sopivaa varjopenkkiä vielä rakentaa.

    Ja nyt kiinnostuin tuoksumatarasta.

    VastaaPoista
  16. Saila: Ol hää mikä ol, olisi sanonut mummoni. Taidan puhua jatkossa vain jasmikkeesta :) Tuoksu on kyllä ihana ja voimakas - voisi sanoa, että huumaava.

    Riikka: Kuvat ovat viime kesältä. Hauskaa kuvien muodossa palautella mieleen mitä mullasta pian nousee. Kyllä jo pian vihertää, kevät etenee niin vauhdilla.

    Nelle: Kuortuu tosi vähän, jos laittaa kelmun riittävän lähelle vanukkaan pintaa. Sinne ei saisi jäädä ilmaa. Kelmukikkaa :) käytän vaniljakiisselissäkin. Silloin kelmun voi laittaa ihan kiinni kiisseliin.

    VastaaPoista
  17. Laura: Se on jännä, miten puutarhaa voi tulla niin ikävä :)
    Tuoksumataraa kyllä lämpimästi suosittelen. Sen lehdet ovat myös tosi kauniit kukinnan jälkeen ja se kasvaa jotenkin hienon muhkeaksi. Yllä tuli hieno vinkki käyttää tuoksumataraa mm. mansikkahilloon :)

    VastaaPoista
  18. Hei Omenaminttu! Hyvää Pääsiäistä sinulle kauniissa puutarhassasi! Minulla on ollut hieman ruuhkainen aika ja Pääsiäiseksi matkustamme pois jos olemme kaikki terveitä jne.

    VastaaPoista
  19. Voisula: Nyt onkin luvattu lämpenevää, joten varmasti viihdyn puutarhassani.
    Toivottavasti pysytte terveinä ja teillä olisi hyvä matka. Iloista pääsiäistä!

    VastaaPoista
  20. Tämä kuulostaa ja näyttää jälkkäriltä juuri minun makuun. Ihania kevätpäiviä!

    VastaaPoista
  21. Tiina: Kiva :) Nyt onkin kevät ihanimmillaan, nautitaan!

    VastaaPoista
  22. Hei! Kaunis puutarha sinulla :)
    Sellaista kyselin että kuinka nopeasti tuo jasmike (oli se nyt mitä lajia tahansa) on kasvanut korkeaksi? Eli oletko istuttanut sen taimesta..? Itselläni olisi tarkoitus hankkia sitä ensi keväänä näköesteeksi naapuriin, ja saisi mahollisimman nopeasti kasvaa korkeaksi :)

    VastaaPoista
  23. Hei, jasmikkeeni on edellisten asukkaiden istuttama, joten valitettavasti en osaa vastata. Useampi vuosi varmaan menee, ennen kuin se on korkea näköeste.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...