lauantai 6. syyskuuta 2014

Ohuet herkkutattileivät (Flatbread)

Flatbread, tatti

Hei pitkästä aikaa! Nyt päättyi blogitauko. Kirjaprojekti on vielä aivan kesken, joten kovin usein en tänne varmaankaan ennätä.

Tatit ovat aivan villiintyneet tänä syksynä. Niitä on ihan mahdottomasti Suomen metsissä. Ihania aarteita! Herkkutatit ovat hyviä ihan sellaisenaan paistettuna, mutta vaihteluakin kaipaa. Flatbread on nyt maailmalla suosittua ja minullehan se sopii. Kehittelin tattiversion ja siitä tuli kerrassaan herkullista. Syömiselle ei meinannut tulla loppua. Ohueksi kaulitsemalleni pitsapohjalle levitin tattikastiketta, johon käytin kuivattuja herkkutatteja ja päälle asettelin ohuita herkkutattiviipaleita vuorotellen salvianlehtien kanssa. Voitelin tatit ja salvianlehdet vielä öljyllä ja sitten paistoin esikuumennetulla pellillä. Lopputuloksena rapea ohut leipä, ihanat tattiaromit ja rouskuvan rapeat salvianlehdet. Tätä toivottiin pian uudelleen.


Ohuet herkkutattileivät
3–4:lle

Pohjataikina
2 dl vettä
15 g hiivaa
1/4 tl suolaa
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
noin 3 ½ dl vehnäjauhoja
2 rkl öljyä

Tattikastike leiville
1 rkl öljyä
1 sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
3/4 dl kermaa
1 rkl kuivattuja herkkutatteja jauhettuna
½ tl suolaa
ripaus mustapippuria
muutama tuore salvianlehti hienonnettuna
1 dl parmesaaniraastetta

Päälle
noin ½ kg herkkutatteja
noin 20 salvianlehteä
2 rkl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja sekoita hiiva hyvin nesteeseen.
Lisää suola ja jauhot vähitellen, koko ajan puuhaarukalla tai yleiskoneella sekoitten.
Lisää lopuksi öljy.
Kauli taikinasta kolme ohutta kapeaa levyä ja siirrä ne pellille leivinpaperin päälle.
Kohota noin puoli tuntia.

Kuumenna öljyä kattilassa ja kuullota sipuleita keskilämmöllä, kunnes ne ovat pehmenneet.
Lisää kerma ja tattijauhe ja hauduta hetken aikaa. Lisää lopuksi mausteet ja parmesaaniraaste. Anna juuston sulaa ja ota kastike pois levyltä. Anna hetken jäähtyä.
Levitä kastike kohonneille leipälevyille.
Leikkaa tuoreet herkkutatit ohuiksi viipaleiksi tai käytä pakastettuja. Asettele ne kastikkeen päälle vuorotellen salvianlehtien kanssa.
Voitele tatit ja salvianlehdet öljyllä ja ripottele tateille hieman suolaa.
Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.


Leivistä tulee rapeampia, jos paistat ne arinakivellä tai esikuumennetulla pellillä.



Tein sieniretken viime viikolla ystäväni kanssa, joka tuntee valtaisan määrän harvinaisiakin sieniä. Opin monta uutta lajia mm. limanuljaskan, jauhosienen ja vihertuoksumalikan. Tuo viimeksi mainitsemani oli kerrassaan upea tuttavuus. Sieni tuoksui voimakkaasti salmiakilta ja paistettuna se maistui makeahkolta, anikseen vivahtavalta, mutta ei kuitenkaan salmiakilta. Vaikea kuvailla makua, mutta mahtavan hyvää se oli. Voi tätä sienten maailmaa, ihan höperöksi meinaa tulla!


16 kommenttia:

  1. Voi miten ihana herkkutattikuva! Ja jännittävät kirjauutiset...!
    Kiva kuulla!
    Heh, hyvä jos muuttuu vain höperöksi, onneksi ei haperoksi ;-)
    Tämäkin reseptisi kuulostaa mahdottoman herkulliselta. Vaikka en ole yhtään ruuanlaittoihminen, niin sinun reseptisi, joissa on vähän raaka-aineita, kuulostavat aina juuri sellaisilta, joita haluaa kokeilla. Minulta vain puuttuu se viimeistelyn taito, kun aina alan laittaa ruokaa kiljuvan nälkäisenä, nytkin pitäisi keksiä jotakin joka on heti valmista, sillä kuolen nälkäääääään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu jännitystä vähän tuli tähän elämään :)
      Kiljuvan nälkäisenä ei kannata kokeilla uusia juttuja, silloin oikaistaan mutkia. Nyt syömään siitä Saila! terveisin Hannele Hapero eikun Höperö

      Poista
  2. Ai kuinka kiva että sua taas näkee täällä;oli jo ikävä!
    Olen Instagramin kautta (oletko siellä??) katsellut kadehtien noita sienisaaliita.Ihanat leivät,maistuvat varmaan tosi hyvälle:) Onnea kirjaprojektille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihan kivalta tuntuu tulla takaisin :) Päivitystahtini ei varmaankaan päätä huimaa.
      En ole Instagramissa, mutta vierailen sieniseuran sivuilla Fb:ssa ja siellä on aivan tolkuttomia sienisaaliskuvia. Hauska sivusto myös sienten tunnistusten tueksi ja hauskoja keskusteluja, välillä väittelyitäkin.

      Poista
  3. Herkulta näyttää! Tervetuloa takaisin ja tsemppiä kirjalle :)

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa takaisin linjoille! :) Oi miten näyttää herkulliselta! Täytyis ehdottomasti opetella tuntemaan vähän sieniä ja valmistamaan niistä jotain tän tyyppisiä juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lyöttäydypä jonkun sieniä tuntevan kanssa metsään, sillä tavoin oppii luontevasti. Ja kun opettelee tunnistamaan kolme sientä/vuosi, pian tuntee jo aika monta :)

      Poista
  5. Tervetuloa takaisin, täällä sitä ollaan kuulolla.:) Voi miten suloiset leivät!<3 Sienestys on ihana harrastus ja syksyisessä metsässä mieli leipää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eli lepää, menin aivan leivistä jo sekaisin. Hih.;)

      Poista
    2. Hih, tosiaan meinasin minäkin mennä noista leivistä sekaisin :) Kiitos, kiva että olet kuulolla!
      Vaikka kori ei aina täyttyisikään, metsässä olo on kuin terapiaa. Kaikki häly ja kiire unohtuu.

      Poista
  6. Huomasin sienikorisaanne suomuorakkaan. Niitähän on sitten kahta lajia: kuusensuomuorakas ja männynsuomuorakas. Jälkimmäinen on ihan ok ruokasieni, ensimmäinen todella kamalaa kaikessa karvaudessaan. En mene kuvan perusteella sanomaan, kumpi korissanne on, toivottavasti osui oikeaan :)

    Ruokaohjeesi oli taatusti hyvää ja tervetuloa takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiva oli tulla takaisin.
      Kuvassa oleva suomuorakkaan näköinen on itse asiassa iso ukonsieni, jolla on heltat ja pitkä jalka. Leivitin ja paistoin siitä pihvejä ja hyvää oli :) Suomuorakkaita olen nähnyt, mutta en ole kelpuuttanut sienikoriini. Pitänee joskus maistaa tuota jälkimmäistä.

      Poista
  7. Oho. näytti ihan suomulta. hyvä näin.

    VastaaPoista
  8. Kivaa, että tulit takaisin. Niin kaunis leipä, oioi. Kaikki sanovat, että tatteja on nyt ihan mahdottomasti, enkä minä ole ehtinyt metsään. No, ensi viikonloppuna lähdemme maalle, ehkä minäkin saan sitten jotain sieniä koriini poimittua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan saat poimittua muita sieniä koriisi! Nyt taitaa olla ainutlaatuinen sienivuosi, ainakin tattien osalta, luultavasti myös muiden. Varsinkin, jos saamme vähän sateita.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...