lauantai 29. tammikuuta 2011

Uunijuurekset ja hiihtoladun varrelta


Uunikasvikset ovat suurta herkkuani. Teen montaa eri variaatiota, mutta nuoriso jo vähän toppuuttelee - ai taasko?

Tarpeeksi ohut kerros kasviksia pellille, niin hyvä paahto on taattu. Jos teen kasviksia isommalle joukolle, paloittelen juurekset kahdelle pellille ja paistan ne kiertoilmatoiminnolla. Silloin kannattaa säätää uuni 10 tai 20 astetta pienemmälle.

Uunijuurekset
(4:lle)

n. 500 g perunoita
n. 250 g porkkanoita
n. 250 g palsternakkaa
2 rkl öljyä
1 tl suolaa
½ tl rouhittua mustapippuria
1 tl kuivattua rosmariinia tai oksa tuoretta
n. 1 rkl juoksevaa hunajaa

Kuumenna uuni 225 asteeseen.
Pese ja harjaa perunat ja viipaloi ne kuorineen veneen muotoisiksi.
Pese ja kuori porkkanat sekä palsternakat ja viipaloi ne paksuiksi tikuiksi.
Levitä juurekset pellille leivinpaperin päälle. Valuta öljyä kasvisten päälle ja ripottele pintaan mausteet.
Valuta lopuksi vielä hunajaa juureksille.
Paista uunissa noin 30 minuuttia. Varmista juuresten kypsyys kokeilemalla niitä haarukalla.



Seikkailua ladun varrella

Hiihtoretkilleni en ole viitsinyt ottaa kameraa mukaan. Sivakoidessa on joka kerta tullut mieleen, että tuosta ja tuosta ja oih, vielä tuostakin olisi kiva napata kuva. No, pari päivää sitten oli upea aurinkoinen päivä, en kyllä kerinnyt ladulle, mutta kamera oli matkassa, ja lähdin töistä tullessa pikku ajelulle ladun varrelle. Seikkailuhan siitä tuli.






Pieniä kapeita maalaisteitä hurruttelin. Sitten oli niin hieno kohta, että ajattelin hypätä autosta ulos kuvaamaan. Ajoin sen verran tien sivuun, että jos toinen auto olisi tullut, se olisi mahtunut ohi. Tien reuna vietti aivan pikkuisen alaspäin ja siihenhän se auto jäi. Päättyvä tie ja ihan maalla! Onneksi paikalle saapui vanha pariskunta, jotka myöskin olivat maisema-ajelulla - ei lähtenyt auto tien sivusta vaikka kuinka työnsivät. Paikallinen koiran ulkoiluttaja tuli hätiin ja niinhän se auto pääsi pinteestään. Kyllä olin kiitollinen, mutta vähän nolona! Että tällaisia valokuvausreissuja.




21 kommenttia:

  1. Ihan samat herkut oli meilläkin tänään. Noiden seuraksi kun ei useinkaan kaipaa mitään muuta.
    Joskus dippaan uunijuureksia "Salosen Pimeäpullo Sinappiseen Salaatinkastikkeeseen " (Cittarin valikoimissa ainakin)

    VastaaPoista
  2. Voi ei, onneksi pääsit pinteestä! Kaunista hankien kimallusta sait kamerallasi vangittua.

    Uunijuurekset ovat ihania, ja niin helppoja, että _kuka tahansa_ onnistuu niissä, minäkin :)

    VastaaPoista
  3. Uunikasvikset ovat aina olleet minun herkkuani, itse asiassa lapsena olin varsinainen vihannesten popsija! Nyt kun vatsataudin jälkeen tekee mieli yksinkertaista ja kevyempää ruokaa, tein minäkin uunissa kasviksia tänään ja siitä ihan sinällään tulee mahtavan maittava päivällinen. Eivät ne muuta kaipaa, nam.
    Voi nolo tuota reissua, tuttu tilanne kylläkin. Ei pitäisi olla seikkailumieltä ;-) Onneksi osui ihmisiä paikalle!

    VastaaPoista
  4. Upeita talvisia kuvia ,ja voi tuota tilannetta auton kanssa,mutta onneksi kuitenkin löytyi joku,joka sai sen liikkeelle! Ihana kuva uunijuureksista;ne ovat minunkin herkkua!

    VastaaPoista
  5. Voi miten herkullisen näköisiä. Pitääkin ottaa ohje talteen ja tehdä nuita itsekin.
    Olen myös päättänyt olla ahkerampi kommentoija tääll blogimaailmassa. Ja koitan myös päivittää omaani hiukan useammin ;)

    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  6. Uunijuurekset ovat herkkuani. Teen niitä usein lihan tai kalan lisukkeeksi ja huomaan syöväni juuri niitä jättäen "pääruoan" monesti muutamaksi suupalaksi.

    Upeita kuvia. Tällä viikolla on ollut ihmeellistä, hyvää tekevää valoa. Olen ollut ihan yllättynyt, kuinka paljon pääkaupunkiseudun kupeessa (en tosin tiedä, mistä kuvasi ovat :)) on maaseutua. Kun muutimme pääkaupunkiseudulle viitisen vuotta sitten, kuvittelin päätyväni jonnekin betonibunkkeriin. Ensimmäinen kotimme oli paritalo vehnäpellon laidalla ja nyt asumme talossa, joka sijaitsee lähempänä hevostallia ja kaurapeltoa kuin yhtäkään kauppaa tai kerrostaloa. Aika ihanaa.

    Suloista sunnuntaita huomiselle!

    VastaaPoista
  7. Oi voi mikä seikkailu, onneksi päättyi hyvin, näin jälkeenpäin sille voi jo vähän hihitellä :)

    Minäkin rakastan uunijuureksia, parasta niissä on rapean kuoren ja pehmeän sisuksen liitto.

    VastaaPoista
  8. Sirkku: Samat ajatukset siis! Tuo pimeäpullo ei kylläkään ole minulle tuttu.

    Lumikko: Onneksi tosiaan ihmisiä tuli apuun, oli aikamoisen syrjäinen kolkka.
    Hyvä Lumikko, että nämä onnistuvat - helppo ja halpa herkku.

    Saila: Nolo oli reissu. Varsinkin siinä vaiheessa nolotti, kun paikallinen koiran ulkoiluttaja ilmestyi mutkan takaa. No, eipähän ollut hänellä tylsä lenkki - luulen, että jälkeenpäin naureskeli partaansa.
    Uunijuurekset ovat yksinkertaisuudessaan niin hyviä.

    Yaelian: Onneksi tosiaan. Ja tuo vanhempi pariskunta, he olivat todella ystävällisiä. Rouva lohdutteli, että kaikenlaista voi sattua. Ja näinhän se on.

    Ekaterina: Onpa kiva kuulla sinusta. Mukavaa sunnuntaita!

    Lumiomena: Sama juttu, minulle nämä ovat kuin pääruokaa.
    On ollut hienoja päiviä. Maaseutua on yllättävän paljon, kun lähtee seikkailemaan :) Minä aika usein lähden. Tämä seikkailu tapahtui Sotungissa.
    Hyvää sunnuntaita myös sinulle!

    Solen: Olen minä jo hihitellyt :) Pahimmassa tapauksessa olisi kai pitänyt tilata hinausauto, se vasta olisi ollut noloa.
    Kauniisti kuvailet uunijuureksia: rapean kuoren ja pehmeän sisuksen liitto.

    VastaaPoista
  9. Uunijuurekset ovat todellista herkkua! Kiitos tästäkin kivasta ohjeesta Omenaminttu:)
    Ja nämä talviset kuvasi, miten upea, energiaa tuova valo niistä jo välittyykään!

    Suloista sunnuntaita♥

    VastaaPoista
  10. Ja katsoja täällä taas vain huokailee noitten kuvien äärellä: kannatti pysähtyä kuvaamaan, valo tekee ihmeitä lumella. Pientä seikkailua tuli samalla.

    Uunissa paahdettuja juureksia täälläkin tänään syötiin, appelsiinilla maustettujen kalkkunapihvien kanssa. Tämän ajan parhaita herkkuja minusta, talvista ruokaa.

    VastaaPoista
  11. Hannah: Kiitos, olin taas tänään hiihtämässä, vähän toisissa maisemissa kyllä. Oli melko kova tuuli ja lumi vaelteli hangen pinnassa upeasti.
    Hyvää tulevaa viikkoa!

    Katriina: Valo ja lumi - lyömätön yhdistelmä. Kannatti silloin kyllä kuvata. Olisin ollut huvittava näky korkosaappaineni siellä kylätiellä apua etsiessä, jos nuo ystävälliset ihmiset eivät olisi sattuneet paikalle :)
    No jopas ovat uunijuurekset olleet viikonlopun top-ten.

    VastaaPoista
  12. Uskomattoman kaunista, olen ihan kade. Täällä ei ole yhtään lunta puissa, joten metsä ei ole mitään tuohon verrattuna. Ei todellakaan noin kaunis. Aivan ihania kuvia.

    Ja nuo uunijuurekset, niitä tehdään kyllä chileläiselle ensi viikonloppuna :)

    VastaaPoista
  13. uunijuurekset on Aina hyviä, ja varmoja tosiaan kun vieraitakin tulee :) Sinun kuvissa näyttävät kyllä taas niin mielettömän hyviiltä! Ja kun pääsisi vielä valoisaan aikaan tuohon lumiseen luontoon hengittämään raikasta ilmaa.. ihania tunnelmia!

    VastaaPoista
  14. Tutun tuntoinen tilanne tuo lumeen kiinni jääminen... Itsellä ei ole vielä ihan noin sattunu ;)Monet kerrat saanu ihmetteleviä katseita osakseni kun auto on pysäköity millon mihinkin ja mitenkin... =)

    VastaaPoista
  15. Kirjailijatar: Eilen tuuli niin kovin, ettei täälläkään ole puissa lunta enää. Kiitos.
    Toivottavasti chileläinen tykkää, luulen kyllä :)

    Mausteinen Manteli: Onneksi joka päivä on jo hieman valoisampaa. Eilen vasta raikasta olikin, kun tuuli puhalsi.

    Jaana: Valokuvatessa voi sattua kaikenlaista. Varo vaan ;)

    VastaaPoista
  16. Olen laittanut myòs lanttua ja paprikaa mainitsemiesi juuresten lisàksi. Taivaallista. Suomi oli vielà viime viikolla kuvauksellinen. Nyt tààllà myrsky pudotti lumet pois puista. Onneksi sait apua autosi kanssa. Muuten kuvaussessiosi olisi jatkunut.

    VastaaPoista
  17. Lissu: Lanttua minäkin laitan välillä ja paprikaan tulee ihana makeus. Täälläkin lumet ovat pudonneet, mutta eiköhän uutta taas tule.

    VastaaPoista
  18. Voi että kuinka alkoikin tekemään mieli tällaisia uunikasviksia! Tämän laitan ehdottomasti korvan taakse ja teen joku päivä! Kiitos vinkistä ja ohjeesta! :)

    VastaaPoista
  19. Marika: Ovat niin hyviä, että kannattaa tehdä :)

    VastaaPoista
  20. Tiedän jo valmiiksi, että mieheni ei näitä koskisi pitkällä tikullakaan, joten teenpäs tällaisia sitten kun mies on reissuhommissa, hihi! :)

    VastaaPoista
  21. Uunijuurekset on niin ihania. Lantun, porkkanan, palsternakan ja perunan seuraksi sopii myös omenalohkot ja maissiviipaleet.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...