perjantai 27. elokuuta 2010

Rapea omenapaistos ja viljapellot


Kopse käy, kun omenat putoilevat puusta. On ihania punaposkisia ja kirpakoita keltaisia. Punaisista keittelen yleensä omenasosetta. Niiden kuori on niin vahvan punainen, että soseesta tulee marjapuuronpunaista ja ah, niin hyvää.

Perinteinen kauraomenapaistos on lapsuuteni herkku. Tähän paistokseen tein muruseoksen käyttäen erilaisia siemeniä: antavat mukavaa rapeutta. Rasvaa ja sokeria on vähän, joten voisipa sanoa terveelliseksikin.



Rapea omenapaistos

4 - 5 omenaa viipaloituna
(kanelia)


Muruseos:
50 g kylmää voita kuutioina
½ dl ruskeaa sokeria (tai tavallista)
1 ½ dl auringonkukansiemeniä
½ dl kurpitsansiemeniä
½ dl saksanpähkinöitä
1 dl vehnä- tai grahamjauhoja tai karkeaa gluteenitonta jauhoseosta


Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele uunivuoka.
Viipaloi omenat, levitä uunivuokaan ja ripottele pintaan halutessasi kanelia.
Sekoita muruseoksen kaikki ainekset yleiskoneella tai nypi sormin. Seos on sopivaa, kun se on murumaista.
Levitä muruseos omenoiden päälle ja paista noin 30 minuuttia.




tulen hetkeksi hämärään
kultaa on kaikki
se värähtelee hiljaisessa tuulessa
minä unohdan sekunnit
minä unohdan minuutit
myös tunnit
niin rauhassa
yö hiipii kenttäänsä
Kimmo Saneri


22 kommenttia:

  1. Ihana muruseos omenapaistokselle,ja kuvasi kuvaavat niin hyvin loppukesää ja sadonkorjuuta.

    VastaaPoista
  2. Kiitos herkkuohjeesta! Pitääpä kokeilla. En erityisemmin pidä tuoreista omenista (kun niitä joutui lapsena syömään vasten tahtoaan, siksi varmaan ;-)
    Mutta tuon terveysruuan muodossa varmaan maistuu!

    VastaaPoista
  3. Omenat ovat suurta herkkuani melkein kaikissa muodoissaan. Teen usein perheelleni kaura-omenapaistosta, kutsumme sitä omenakauraherkuksi. En ole koskaan hoksannut lisätä mukaan siemeniä, joten taas kerran kiitos ohjeesta ja vinkistä :)

    Kuviesi parissa viihdyin nytkin pitkään. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Kiitos herkullisesta ohjeesta, täytyy ehdottomasti kokeilla. Ja upea tunnelmallinen kuvasarja, sopisi sellaisenaan johonkin Kodin Kuvalehteen tai vastaavaan.

    Todella kaunis tuo alin kuva.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  5. Omenat ovat ihania. Meillä ei mummolassa vaan ole tänä vuonna kuin valkeakuulasta ja se menee huonoksi niin hirveän nopeasti. Kauheaa kilpajuoksua, kun yrittää saada käytettyä ennen kuin tummuvat... Hyvän näköinen resepti, jolla saisi taas pikkuisen omenoita kulumaan korista

    VastaaPoista
  6. Ihana postaus, ihana resepti, upeat kuvat ja mahtava runokin! Kiitos näistä ;)

    VastaaPoista
  7. ihan mielettömän ihania kuvia, kiitän minäkin!!

    VastaaPoista
  8. Kiva idea nuo siemenet! Täytyy ehdottomasti kokeilla. Otin juuri uunista tämän syksyn ensimmäisen omenapiirakan. Paljon voita, kermaa ja sokeria. Kohta maistamaan kera kahvikupposen.

    Peltokuvat ovat sykähdyttäviä!

    VastaaPoista
  9. Ihana postaus! Minä rakastan noita viljapeltokuvia, rakastan aivan mielettömästi. Ihania mielenkuvia olet vanginnut.
    Omenapaistosta olen suunnitellut myös, mutta ensin ehkä teen mustikkapiirakkaa :)

    VastaaPoista
  10. Voi mitkä elokuun kuvat ja tunnelmat, helppo solahtaa mukaan! Parasta herkkuakin, nam!

    VastaaPoista
  11. kiitos vierailustasi blogillani!
    helppo yhtyä sadun kommenttiin- nam!

    VastaaPoista
  12. Huh, mitä kuvia! Tunnelma on melkein käsinkosketeltava, kuten runossakin. Loppupäivän tummankeltainen valo.

    Jännittävä on tuo rapea kuorrutuskin.

    VastaaPoista
  13. Aivan ihastuttava blogi sinulla, kiva että löysin tänne. Kuvasi ovat kauniita, tunnelmallisia ja taidokkaasti otettuja. Ovat kuin ammattilaisen ottamia. Reseptisi vaikuttavat myös herkullisilta, täytyypä kokeilla useampaakin.
    Kauniita syyspäiviä toivottelee Maarit

    VastaaPoista
  14. Ihastelen jälleen kuviasi - kuin olisi käynyt taidenäyttelyssä...mukavaa viikon alkua!

    VastaaPoista
  15. Hei, kokeilin tuon omenapaistoksen tänään ja tuo kuorrutus oli kiva yllätys. Sattui olemaan jääkaapissa vielä auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä juuri sopivasti, ja mantelia lisäksi. Vaihdoin puolet vehnäjauhoista kauraryyneihin ja sekin sopi hyvin.

    Tätä teen vastakin!

    VastaaPoista
  16. Kaunis maisema, ihana rauha ja seesteisyys huokuu..

    VastaaPoista
  17. Yaelian: Ihana muruseos kylläkin, mutta sulla taitaa olla vähän erilaiset herkut menossa ;)
    Saila: Hauskaa jos kokeilet. On kyllä herkkua.
    Lumiomena: Ole hyvä vain vinkistä, siemeniä kannattaa tosiaan kokeilla, ne antavat niin kivan rouskuvan rakenteen ja hyvän maun.
    Mirja: Oi kiitos kauniista sanoistasi.
    Eriqou: Se valkeakuulas on tosi herkullinen, mutta tosiaan sen kanssa tulee kiire.
    Elisa: Kiitos sinulle ja terveiset pikkuoravalle ;)
    Mirka: Kiitos, kiitos!
    Sini: Pellot sykähdyttävät upealla okrallaan elokuisina iltoina.
    Himalainen: Kaunis kiitos. Tuota peltojen okraa jaksaisi katsella vaikka kuinka pitkään. Mustikkapiirakka kuulostaa herkulta myös ;)
    Satu: Niin, tämä tunnelmallinen elokuu sen tekee.
    Ritva: Kiva, kun tulit käymään :)
    Katriina: Niin, tuo illan valo oli aivan mahtava. Ja voi kun ilahduin, että teit paistoksen ja että tykkäsit.
    Maarit: Kiva, että löysit tänne ja kiitos kauniista sanoistasi. Syyspäivien iloa sinulle!
    Marita: Kiitos ja mukavaa viikkoa sinulle myös ;)
    La Petite Princesse: Näitä peltoja on sitten kiva muistella pimeinä talvi-iltoina.

    VastaaPoista
  18. Uskomattoman hieno valo noissa alimmissa kuvissa, todellakin kultareunainen pilvi.

    Minäkin pidän kauraomenapaistoksesta ja se on riittävän helppo minulle. Mutta siemeniä en ollut tullut ajatelleeksi, kiitos :)

    VastaaPoista
  19. Kiitos ohjeesta! Testasin sitä ja maistui kaikille. Vaihdoin pähkinät kaurahiutaleisiin, siemenet meni sekoituspussista ja vj.n tilalla gluteenitonta jauhoseosta. Tästä ei tule niin äklöimelää kuin perinteisestä kauraomenapaistoksesta, vaikka hyvää se joskus on sekin.
    Hienoja kuvia sinulla!
    terv. Marketta

    VastaaPoista
  20. Sinulle on jotain blogissani ;)

    VastaaPoista
  21. Kirjailijatar: Kauraomenapaistosta teen varmaan seuraavaksi taas, omenia tippuu siihen tahtiin.
    Marketta: Kiva, että paistos maistui. Meillä perhe ei huomannut mitään eroa, kun tein tämän myös gluteenittomilla jauhoilla. Ja tosiaan, ei liian makea.
    Elisa: Käynpäs kurkkaamassa ;)

    VastaaPoista
  22. Kasvaakohan mun 10-vuotiaasta ja monta kertaa syödystä omapuuparastani vielä joskus sellainen, josta lähtee kopinaa? Toivon niin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...