maanantai 20. syyskuuta 2010

Sienipiiraat ja yrttitarhan antia


Runsaasta sienisadosta yritän keksiä monenmoista tarjottavaa. Nämä sienipiiraat maistuvat aivan ihanilta pimenevinä ja viilenevinä syysiltoina teen kanssa.

Sienipiiraat

Taikina:
annos tavallista tai gluteenitonta sämpylätaikinaa (2 ½ dl nestettä)

Täyte:
1 l mustatorvisieniä tai suppilovahveroita paloiteltuna
1 punasipuli hienonnettuna
nokare voita
pieni loraus balsamiviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
hienonnettua persiljaa
tuoretta timjamia
150 g tuorejuustoa

Voiteluun:
1 kananmuna

Leivo pehmeä sämpylätaikina ja kohota se leivinliinalla peitettynä.
Kun taikina on kohonnut, leivo siitä tanko ja jaa 14 samankokoiseen osaan. Pyöritä palat sämpylöiksi.
Siirrä sämpylät kahdelle pellille leivinpaperin päälle. Jätä isot välit. Peitä pellit leivinliinalla ja kohota lämpimässä paikassa.
Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Valmista sillä välin täyte. Sekoittele paloiteltuja sieniä pannussa ilman rasvaa, kunnes neste on haihtunut. Lisää pannulle nokare voita sekä sipulit ja sekoittele, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Lisää pieni loraus balsamiviinietikkaa ja mausta suolalla, pippurilla, persiljalla ja timjamilla.

Paina kohonneisiin sämpylöihin napakasti lasin pohjan avulla syvennys. Voitele sämpylöiden reunat kananmunalla ja annostele jokaiseen syvennykseen nokare tuorejuustoa ja sieniseosta.
Paista noin 10 minuuttia uunin keskitasossa.



Yrttitarhan antia
Nyt ovat käsillä viimeiset hetket kuivatella yrttitarhan antimia. Kaikki minttulajikkeeni ovat jo päässeet purnukoihin. Erilaisista mintuista on sitten mukava haudutella iltateetä. Tee on muuten aivan eri makuista kuin minttu-pussitee. Jos lämpimät säät jatkuvat, vielä olisi poimittavaa. Mintut ovat levinneet ihan mahdottomasti.

Viherminttua, joka sopii parhaiten ruoanlaittoon, aion silputa oliiviöljyn joukkoon ja pakastaa jääkuutiorasioissa. Sulaneen kuution käytän sitten salaatinkastikkeeseen ja kaikki kesän maut ovat tallessa.


Ruukussa kasvava rosmariini pitää pian pelastaa sisälle. Osan oksista leikkaan ja pakastan. Rosmariinin väri ja aromi säilyy yllättävän hyvin pakastimessa. Basilikat päätyvät pestoksi sekä yrttisekoituksiin. Yrttisekoitukset pakastan pieniin pusseihin ja käytän leivontaan tai yrttilevitteeseen.

Yllä olevissa kuvissa kirjavalehtinen yrtti on ananasminttu ja alla olevissa kuvissa ilta-auringossa kylpee omenaminttu.



12 kommenttia:

  1. Ihania yrttikuvia! Minä odottelen hieman viileämpi säitä,niin voin taas kasvatella yrttipuutarhaani(pikkuista sellaista)
    Herkullisen näköiset sienipiirakat!

    VastaaPoista
  2. Olipa jälleen ihanalta kuulostava ohje ja valloittavia valokuvia! Loistava olet!
    T.Terhi

    VastaaPoista
  3. Oih, taikina näyttää täydelliseltä ja niin kyllä täytekin. Tästä vuodenajasta pitää nyt nauttia, ja tämä resepti on sitä parhaimmillaan. Tapasi kuvata ruokaa ja luontoa yhdessä on ihanastuttava!

    VastaaPoista
  4. Nyt alkoi tehdä mieli suppilovahveropiirakkaa tai -kastiketta. Oletko jo onnistunut löytämään suppiksia metsistä? Mustatorvisieniä minulla on kuivattuna, pitäisikin käyttää vanhat pois.
    Kuvasi ovat jälleen niin ihania, että aloin huokailla :)

    VastaaPoista
  5. Voi ihanuutta, täältähän löytyi kivoja ruokaohjeita...;=) täytyypäs heti kokeilla tuota sienipiirasta.

    VastaaPoista
  6. Yaelian: Kiitos! Hassua, että odottelet yrttiviljelmille viileyttä. Liian kuumassa eivät ainakaan idä.
    Terhi: Kiitos, kiitos :)
    Tiina: Tosiaan, tämä on niin nautinnollinen aika vuodesta. Sanoitpa kauniisti, kiitos!
    Lumiomena: Olen jo löytänyt suppiksia. Niitä taitaa nyt tulla aika paljon. Ihan kuulen sinut huokailemassa ;)
    Tuija: Lämmin tervetulotoivotus!

    VastaaPoista
  7. Sienipiiraitasi tulen tekemään. Onpa mukavaa, että ole ottanut blogisi readeriin, kun sieltä saa näin ihania ohjeita ja voi katsella kauniita kuvia.

    VastaaPoista
  8. Hei Omenaminttu! Olen vallan ihastunut kuviisi ja ohjeisiin myös... eksyin jostain sivuillesi ja merkkasin oitis osoitteen, jotta löydän toistekin. Asun Englannissa nykyään ja pystyn vain kuolaamaan ja haikeasti ikävöimään suomalaisia sienimetsiä. Erityisesti mustatorvikuvat saivat sielun väpäjämään. Pääsenköhän enää koskaan tuoreita torvia lappamaan koriini, kuten ennen vanhaan! Oih, kiitos ihanista kuvista ja ihanista resepteistä.
    terkuin Hilja Maitotyttö

    VastaaPoista
  9. Leena: Hauskaa, jos teet piiraita. Ne ovat niin hyviä.
    Hilja Maitotyttö: Kiva, että löysit tänne ja tervetuloa uudelleenkin. Ymmärrän koti-ikävän, olen itsekin asunut ulkomailla.

    VastaaPoista
  10. Onpa ihanan näköisiä piiraita, täytyy kokeilla jotain vastaavaa itsekin!

    En muista olenko käynyt täällä aikaisemmin kommentoimassa, mutta ihailemassa kylläkin :) Ihania reseptejä, ja etenkin kuvia!

    VastaaPoista
  11. Elina: Kiitos ja kiva kun laitoit kommentin :)
    Mahdammekohan nähdä marraskuussa?

    VastaaPoista
  12. Toivottavasti! :) En tiedä vielä varmaksi saanko työvuorot sopimaan niin, että pääsen tulemaan.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...