lauantai 12. helmikuuta 2011

Paistetut appelsiinit ja inkiväärikastike



Nyt ovat appelsiinit parhaimmillaan. Hyllyillä olen nähnyt isoja ja muhkeita, keskikokoisia, navallisia, luomu-, puoliveri- ja veriappelsiineja. Niitä olen kotiin kantanut ja kuoria kipannut kompostiin ahkeraan tahtiin.

Sellaisenaan appelsiinit ovat ihan parhaita, mutta taipuvat myös moneen muuhunkin käyttöön. Tähän jälkiruokaan viipaloin appelsiinit aurinkokiekoiksi ja paistoin niitä hetken kuumalla parilapannulla. Toisella pannulla valmistin kastikkeen. Ja kyllä tuli hyvää!

Paistetut appelsiinit ja inkiväärikastike
(4:lle)

2 - 3 appelsiinia

Kastike:
25 g voita
½ dl muscovadosokeria tai fariinisokeria
1 tl raastettua inkivääriä (tai ½ tl jauhettua)
½ dl appelsiinimehua

Pinnalle saksanpähkinöitä rouhittuna

Kuori appelsiinit ja viipaloi. Poista mahdolliset siemenet.
Sipaise parilapannulle öljyä ja paista appelsiiniviipaleet nopeasti molemmin puolin, kunnes ne saavat hieman väriä.

Sulata voi paistinpannulla keskilämmöllä.
Lisää sokeri sekä inkivääri ja sekoita kunnes sokeri sulaa.
Lisää appelsiinimehu ja kiehauta seos.
Keitä muutama minuutti, kunnes kastike sakenee.
Kaada kastike paistettujen appelsiinien päälle ja koristele pähkinöillä.



Talvisia hetkiä

Nämä kuvat ovat kotiseututalo Påkaksen läheisyydestä. Gjutars, kuten Påkas, on joskus 1700-luvulla ollut ratsutila ja toimii nykysin Vantaan taiteilijaseuran galleriana (sinertävä rakennus). Siellä on usein mielenkiintoisia näyttelyitä.









Fasaanikukko oli varsin peloton. Pitkään tuijottelimme toisiamme ja tulin siihen tulokseen, että herra suostui kuvattavaksi.


12 kommenttia:

  1. Mikä ihana appelsiiniohje! Rakastan sitrushedelmiä,niiden makua ja värejä,ja tämä menee ehdottomasti kokeiluun.
    Ja miten paljon lunta edelleenkin on Suomessa.Talviset kuvasi ovat taas tosi kauniit ja olet onnistunut vangitsemaan tuon fasaaninkin tosi hyvin kuviisi:-)

    VastaaPoista
  2. Houkutteleva, minulle uusi ohje. Yaelianin tavoin rakasran sitrushedelmiä ja aion samoin kokeilla tätä. Appelsiineja on meilläkin hurjat määrät arkienergiaa tuomassa.

    Meillä komposti on jäätynyt talvella, joten joudumme väliaikaisesti laittamaan kaikki roskat sekajätteeseen. Se kirpaisee, mutta onneksi koko ajan ollaan lähempänä kevättä. Sitä on joskus vaikea uskoa, kun katson ulos keittiömme ikkunasta: vastapäinen omakotitalo ei näy ollenkaan tonttiemme välissä olevan valtavan lumikasan vuoksi.

    Vantaalla riittää paljon kauniita paikkoja. Asun itse Vantaalla, "kaukana kaikesta" ja olen yllättänyt hienoista maisemista, joita riittää.

    VastaaPoista
  3. Yaelian: Onneksi sinä rakastat appelsiineja, kun asut siellä appelsiinipuiden alla :) Voi niitä, jotka ovat sitruksille allergisia.
    Edelleen on valtavasti lunta ja saattaa vieläkin tulla lisää, kääk!

    Lumiomena: Appelsiineista saa tosiaankin arkienergiaa.
    Minä sain pahimpien pakkasten aikaan kompostin pysymään "lämpinä", kun vein sinne kuumavesiastian. Hiljattain tyhjensin koko kompostin ja nyt se taas höyryää. Lämpökompostori on varsinainen laboratorio ja joskus vähän oikukas.
    Kyllä Vantaalta löytyy hienoja paikkoja.

    VastaaPoista
  4. Allergisuus sitrushedelmille on aika kurja juttu.Tein eilen vegaanisen appelsiini-suklaakakun,ja eräs sitrukselle allerginen henkilö sai siitä heti allergiaoireita..:-(

    VastaaPoista
  5. Todella mielenkiintoinen herkkuohje!
    En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että tällaisia voisi sitrushedelmistä tehdä :)

    Itse olen tosin jonkin verran/vaihtelevasti allerginen muun muassa sitrushedelmille, että täytyy aina miettiä uskaltaako syödä. Joskus tulee oireita, joskus ei. Tämä vaikuttaa kyllä niin hyvältä, että ihan PAKKO laittaa korvan taakse!

    VastaaPoista
  6. Ne appelsiinit kuulostavat hyvälle. Me rakastamme appelsiineja ja niitä syömme paljon. Voi kokeilla joskus sinun ohjeen mukaan appelsiinien syömistä. Kiitos ohjeetsa!

    VastaaPoista
  7. Todellakin, houkutteleva appelsiiniohje. Säilyykö niiden kirpeys / hapokkuus myös paistettaessa vai muuttuuko maku?

    Upeita lumisia valokuvia sinulla. Vaikka pakko on sanoa, että kyllä minä ne jo vihreisiin vaihtaisin :-)

    Arvaapas, mitä meidän kompostorille tapahtui, kun se ensimmäisen kerran jäätyä jämähti? Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa muutti. Kuten lumiomenakin kirjoitti, minua hirvittää heittää kompostitavaraa sekajätteeseen, joten ukkokulta veteli kolan avulla pöntön plussan puolella olevaan autotallin jatkamaan p:n jauhantaa. Olen saanut jo kerran tyhjentää sen.

    VastaaPoista
  8. Ihanan talvinen jälkiruoka! Ohje näyttää helposti toteutettavalta ja sitä pitää kyllä kokeilla. Ainakin viikonloppuna pitää olla jälkiruokaa.

    VastaaPoista
  9. Yaelian: Voi ei, kurja juttu, että herkusta tulikin oireita!

    Marika: Hassua tosiaan, että joskus voi syödä ja joskus ei. Minulle tuore ananas on sellainen.

    Voisula: Jos appelsiineja on aina kotona, tämä on sellainen helppo ja nopea ex tempore jälkiruoka.

    Intopii: Appelsiinien maku muuttuu vähän makeammaksi.
    Kyllä minäkin vihreästä pidän, mutta maltan vielä hiukan odottaa :) Talviset hanget ovat niin upeat.
    Olipas nerokasta muuttaa kompostorin paikkaa. Taitaa kyllä puskea pieniä hajuja, kun on suljetussa tilassa.

    Katriina: Totta, vähintäänkin viikonloppuna pitää olla jälkiruokaa :)

    VastaaPoista
  10. Ihanan talvisia kuvia!! Meillä on kevät saanut väliaikaisesti voiton, muuta saas nähdä miten pitkään tätä kestää.
    Appelsiineja on minullakin kotona suuret kasat, kiitos vaan hyvästä ideasta niiden uudenlaiseen hyödyntämiseen! :)

    VastaaPoista
  11. Kauniita tuulenpesiä ja ihmeen kesy fasaani. Jostain syystä en osaa ajatella appelsiineja paistettuna, mutta nyt on varmaan pakko kokeilla. Mistä ihmeestä sinä kehität näitä ihania ohjeita aina? Lähden täältä aina kuola suupielistä tippuen.

    VastaaPoista
  12. Italiansalaatti: Ai kevät jo siellä, me odottelemme tovin vielä.
    Appelsiinijälkkäri on tosi nopea ja helppo :)

    Kirjailijatar: Täälläpäin liikkuu aika paljon fasaaneja. Ranskalaiset taitaisivat kyllä pistää ne pataan porisemaan.
    Ohjeet putkahtelevat milloin mitenkin: joskus jopa aamulla kun herään, idea on syntynyt(hullua) tai sitten ajattelen jotain ruoka-ainetta, että mitähän siitä keksisi. Selailen myös kirjoja ja lehtiä ja niistä syntyy ideoita. Tällaista on ruokahulluus ;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...